Päivitetty 13.5.2019
Hallitusohjelma on merkittävimpiä eduskuntavaalien jälkeistä toimintaa ohjaavia poliittisia asiakirjoja. Amnesty International pitää äärimmäisen tärkeänä, että ihmisoikeudet ovat keskeisessä roolissa, kun Suomen lähitulevaisuutta linjataan paperille. Siksi olemme kirjanneet tiiviiseen muotoon tämän hetken tärkeimpinä pitämiämme ihmisoikeushaasteita, joiden huomioiminen on aivan välttämätöntä ensi hallituskaudella. Niiden hallitusohjelmaan kirjaaminen on konkreettinen osoitus siitä, että asia todella otetaan vakavasti, ja sen edistämiseen sitoudutaan politiikkatasolla. Siksi esitämme myös valmiit ehdotuksemme hallitusohjelmakirjauksiksi ihmisoikeuksien puolustamisesta, turvapaikka-asioista, naisiin kohdistuvan väkivallan torjumisesta sekä translaista.
1. Ihmisoikeuksiin sitoutuminen ja ihmisoikeuksien puolustaminen
Ihmisoikeuksien suojeleminen ja niiden edistäminen vaatii vahvaa sitoutumista. Vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen hallituksen tulee sitoutua selkeästi ihmisoikeuksien edistämiseen ohjelmassaan. Hallituksen tulee laatia kunnianhimoiset linjaukset niin kansalliselle kuin kansainväliselle ihmisoikeuspolitiikalleen ja toteuttaa niitä aktiivisesti. Linjaukset voidaan tehdä esimerkiksi valtioneuvoston ihmisoikeusselonteon, kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman ja/tai ulkoasiainhallinnon ihmisoikeusstrategian muodossa. Ihmisoikeusvaikutusten ennakollisen arvioinnin tulee olla säännönmukainen osa kaikkea hallituksen ja viranomaisten päätöksentekoa lainsäädännöstä budjettiin ja politiikkaohjelmista yksittäisiin viranomaispäätöksiin.
Ihmisoikeudet, yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja oikeusvaltion vahvistaminen ovat jo pitkään olleet Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähtökohtia ja painopisteitä. Lisäksi Suomi on tukenut vahvaa ihmisoikeuksien kansainvälistä ja alueellista valvontajärjestelmää ja toiminut kansainvälisen oikeuden ja normien ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Ihmisoikeuspuolustajat ovat sekä oleellinen osa ihmisoikeusjärjestelmää että omissa kotimaissaan ja yhteisöissään parhaita Suomenkin ajamien ihmisoikeustavoitteiden edistäjiä. Ihmisoikeuspuolustajat kuitenkin toimivat kansalaisyhteiskunnan kapenevan tilan myötä yhä vaikeammissa ja usein vaarallisissa olosuhteissa eri puolilla maailmaa ja tarvitsevat tukea työlleen.
Ehdotuksemme hallitusohjelmakirjaukseksi: Hallitus sitoutuu ihmisoikeuksiin ja laatii kunnianhimoiset linjaukset kansalliselle ja kansainväliselle ihmisoikeuspolitiikalle ja toimeenpanee niitä aktiivisesti. Ennakollinen ihmisoikeusvaikutusten arviointi otetaan systemaattisesti osaksi hallituksen ja viranomaisten päätöksentekoa. Suomi nostaa ihmisoikeuspuolustajien tukemisen EU-puheenjohtajakautensa prioriteetiksi ja toimeenpanee aktiivisesti EU:n ihmisoikeuspuolustajia koskevia suuntaviivoja.
2. Turvapaikanhakijat ja pakolaiset
2.1. Turvalliset reitit
Suomi on sitoutunut antamaan kansainvälisen pakolaisyleissopimuksen mukaisesti suojelua vainoa, sotaa ja epäinhimillistä kohtelua pakeneville. Turvapaikanhakijoiden on kuitenkin käytännössä erittäin vaikea päästä Suomen ja EU:n alueelle hakemaan kansainvälistä suojelua. Suomen vuosittainen pakolaiskiintiö on ollut lähes koko 2000-luvun vain 750 henkeä, kun esimerkiksi Norjan ja Ruotsin kiintiöt ovat moninkertaiset. Vuonna 2017 pakolaiskiintiö oli Norjassa 3120 ja Ruotsissa 3400, ja nousi vuonna 2018 Ruotsissa 5000 henkeen. Turvallinen reitti saada suojelua on myös perheenyhdistäminen, jonka edellytykset ovat nyt liian tiukat, jotta se olisi tosiasiassa mahdollista. Varsinkin toissijaista suojelua saavien lasten velvollisuus pystyä elättämään perheensä on pöyristyttävällä tavalla Suomen allekirjoittaman YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen vastainen.
Ehdotuksemme hallitusohjelmakirjaukseksi: Hallitus lähtee turvapaikkapolitiikassaan ihmisoikeuksien toteuttamisesta, ja pyrkii turvaamaan useammalle pakolaiselle turvallisen oleskelumaan. Hallitus kantaa Suomen globaalin vastuun nostamalla pakolaiskiintiötä Norjan ja Ruotsin kokoluokkaan. Hallitus ottaa oikeuden perhe-elämään vakavasti, ja helpottaa perheenyhdistämistä yhtenä turvallisena reittinä saada kansainvälistä suojelua. Alaikäisen toissijaista suojelua saavan velvollisuus elättää perheensä poistetaan selvästi lapsen edun vastaisena ja kohtuuttomana edellytyksenä perheenyhdistämiselle.
2.2. Turvapaikkamenettely
Amnesty vaatii, että maahanmuuttoviraston ja muiden turvapaikkaprosessiin osallistuvien toimijoiden toiminnasta tehtävän, sisäministeriön tilaaman riippumattoman selvityksen tulokset sekä vuonna 2018 toteutetun maahanmuuttoviraston sisäisen selvityksen toimenpidesuositukset otetaan vakavasti, ja niiden edellyttämät muutokset toteutetaan viivytyksittä. Turvapaikanhakijoiden oikeusturvan toteutuminen on taattava siten, että turvapaikkaprosessin oikeudenmukaisuuden kannalta avainkohdat eli oikeusapu ja valitusajat korjataan. 2015 alkanut alkuvaiheen menettelyn tehostaminen, eli maahanmuuttoviraston turvapaikkapuhuttelun keston rajaaminen, ja samanaikaisesti poistettu lähtökohtainen oikeus avustajaan puhuttelussa yhdessä ovat heikentäneet hakijan oikeusturvaa merkittävästi.
Turvapaikka-asian laadukas selvittäminen vaatii huomattavasti työtä. Lisäksi, kun on kyse hakijoiden henkeen ja terveyteen vaikuttavista päätöksistä, eivät valitusajat voi olla ainakaan lyhyemmät kuin muissa hallinnollisissa asioissa. Kuten oikeusapua saavien Suomen ja EU:n kansalaisten, myös turvapaikanhakijoiden on saatava itse valita avustajansa. Avustajille on myös maksettava työstään kohtuullinen palkkio, jotta he kykenevät tekemään tätä tärkeää työtä taloudellisesti kestävällä tavalla.
Ehdotuksemme hallitusohjelmakirjaukseksi: Hallitus lähtee turvapaikkamenettelyn kehittämisessä yksilön oikeudesta oikeudenmukaiseen turvapaikkaprosessiin ja tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin. Hallitus varmistaa, ettei Suomi riko ehdotonta palautuskieltoa, ja että henkilöt, joiden turvapaikkaperusteet täyttyvät, myös saavat turvapaikan. Tämä tapahtuu integroimalla oikeusministeriön teettämän turvapaikanhakijoiden oikeusapua koskevan selvityksen sekä meneillään olevan sisäministeriön tilaaman turvapaikkamenettelyä koskevan selvityksen toimintasuositukset viivytyksettä viranomaiskäytäntöihin. Turvapaikanhakijoiden saaman oikeusavun tarkoitus on varmistaa, että mahdolliset turvapaikkaan oikeuttavat perusteet tulevat esille prosessin varhaisessa vaiheessa. Hallitus palauttaa tehokkaan prosessin ja hakijan oikeusturvan varmistamiseksi oikeuden maksuttomaan avustajaan turvapaikkapuhuttelussa, palauttaa ulkomaalaisasioiden valitusajat yhdenvertaiseen asemaan muiden hallinnollisten asioiden kanssa sekä harkitsee uudelleen oikeusavustajien palkkioperusteet niin, etteivät ne tosiasiallisesti heikennä turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa.
3. Naisiin kohdistuva väkivalta
3.1. Väkivallan torjunta
Suomessa naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyyttä ja vaikutuksia on tutkittu parikymmentä vuotta. Tulokset kertovat, että väkivalta koskettaa naisia kaikissa ikäryhmissä ja sosioekonomisissa luokissa. Vakavimmin väkivalta vaurioittaa niiden naisten elämää, jotka joutuvat kokemaan moniperusteista syrjintää. Tiedämme, että eurooppalaisessa vertailussa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa esiintyy Suomessa useammin kuin suurimmassa osassa EU-maita. Väkivallan seuraukset ovat inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti tuhoisat.
Ehdotuksemme hallitusohjelmakirjaukseksi: Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi Euroopan turvallisimmaksi maaksi naisille vuoteen 2030 mennessä. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi hallitus luo pysyviä, asiantuntevia ja hyvin resursoituja rakenteita sekä valtakunnan että maakuntien ja kuntien tasolle. Rakenneuudistuksen yksi tavoite on uhrien tukipalvelujen määrän nostaminen tarvetta vastaavaksi. Lisäksi Suomeen perustetaan itsenäinen ja riippumaton naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävä. Raportoija seuraa naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä Suomessa kokonaisvaltaisesti, seuraa naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyviä ilmiöitä, kansainvälisten velvoitteiden toteutumista ja kansallisen lainsäädännön toimivuutta. Naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnan rakenneuudistus rahoitetaan suoraan valtion budjetista, millä taataan toimijoille hyvät toimintaedellytykset.
3.2. Lainsäädäntö
Seksuaalirikoslainsäädäntömme on päivitettävä vastaamaan Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastaisen yleissopimuksen (Istanbulin sopimus) velvoitteita. Raiskauksen tunnusmerkistöä on uudistettava siten, että määrittely ankkuroituu suostumuksen puutteeseen. Uuden määritelmän tehokas ja yhdenmukainen soveltaminen kaikkialla maassa ja kaikkien rikosprosessiin osallistuvien viranomaisten toimesta on varmistettava tulkintaohjeilla ja koulutuksella. Suostumusperustaisuuteen siirtyminen vaatii myös seksuaalisen hyväksikäytön pykälän uudistamista. Lain on tunnistettava laitoksessa asuvan henkilön raiskaus raiskaukseksi, eikä luokiteltava tekoa seksuaaliseksi hyväksikäytöksi, kuten nyt. Suostumuskriteeristöön pohjautuva lainsäädäntö kirkastaa lainsäädännön tarkoituksen ja tavoitteen: seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaukset ovat rangaistavia tekoja sinällään, eivät vain pahoinpitelyn, sen uhan tai uhrin tiedottoman tilan yhteydessä.
Ehdotuksemme hallitusohjelmakirjaukseksi: Hallitus toteuttaa seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistuksen. Uudistusta ohjaavat Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastaisen yleissopimuksen velvoitteet. Raiskauksen määritelmä ankkuroidaan suostumuksen puutteeseen. Suostumuskriteeristöön pohjautuva lainsäädäntö kirkastaa lainsäädännön tarkoituksen ja tavoitteen: seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaukset ovat rangaistavia tekoja sinällään, eivät vain pahoinpitelyn tai sen uhan yhteydessä.
4. Translain kokonaisuudistus
Suomessa voimassa olevat ihmisoikeussopimukset, lukuisat sopimuksia valvovat komiteat, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja oma perustuslakimme edellyttävät muutoksia voimassa olevaan translakiin. Ihmisoikeusjärjestöt ovat vaatineet translain kokonaisuudistusta vuosia. Sosiaali- ja terveysministeriössä on tehty pohjatyöt lakimuutoksen käynnistämistä varten. Tulevan hallituksen on sitouduttava toteuttamaan translain kokonaisuudistus ensimmäisten lakiuudistusten joukossa siten, että laki kunnioittaa näiden ihmisten itsemääräämisoikeutta.
Ehdotuksemme hallitusohjelmakirjaukseksi: Hallitus uudistaa Suomen nykyisen translain ihmisoikeusperustaiseksi. Translain kokonaisuudistusta ohjaa transihmisten itsemääräämisoikeus sukupuoleensa. Kokonaisuudistusta koskevat linjaukset otetaan huomioon myös henkilötunnuksen uudistamista pohtivassa työryhmässä. Kokonaisuudistuksessa oikeudellinen ja lääketieteellinen prosessi erotetaan toisistaan. Sukupuolen juridisen vahvistamisen täytyy olla mahdollista myös alle 18-vuotiaille. Uudistuksen yhteydessä toteutetaan tarvittavat terveydenhoitoa koskevat uudistukset jotta voidaan taata, että tarvittava psykososiaalinen ja lääketieteellinen hoito on helposti saavutettavaa ja perustuu sukupuoliristiriitaa kokevan tarpeeseen.
Amnesty International Suomen osaston ehdotukset hallitusohjelmakirjauksiksi, 10/2018
Amnesty International Suomen osaston hallitusohjelmakirjausten taustadokumentti: vaatimusten tausta, 10/2018