Turvakodit tarjoavat kriisiapua ja väliaikaisen majapaikan perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneille. Pitkän ja sinnikkään kampanjoinnin jälkeen ne ovat vuodesta 2015 lähtien olleet valtion rahoittamia, ja niiden palvelut ovat asiakkaille ilmaisia. Henkilökunta on läsnä ympäri vuorokauden. Turvakotiin voi tulla yksin tai lasten kanssa.
Pääkaupungin turvakoti ry pitää yllä kolmea turvakotia, joista uusimman, Pellaksen seitsenpaikkaisen turvakodin ovet aukesivat huhtikuussa 2018. Sitä ennen Espoossa oli turvakoti viimeksi noin kuusi vuotta sitten. Pellaksen turvakodin vastaavan sosiaalityöntekijän Asta Närhin mukaan uusi turvakoti tuli tarpeeseen.
Turvakotien päämääränä on lisätä asiakkaiden voimavaroja ja tukea heitä omien tavoitteidensa edistämisessä
”Joudumme edelleenkin ohjaamaan ihmisiä muualle, koska meillä on käytännössä koko ajan täyttä”, Närhi kertoo.
Turvakotien päämääränä on lisätä asiakkaiden voimavaroja ja tukea heitä omien tavoitteidensa edistämisessä.
Pellaksen turvakodin tilat ovat kodinomaiset ja suunniteltu tukemaan myös yhteisöllisyyttä. Omien huoneidensa lisäksi asukkaat voivat viettää aikaa suuressa olohuoneessa, jonka yhteydessä on lasten leikkitila. Lähellä on urheiluhalli ja hyvät lenkkimaastot. Ruokaa valmistetaan yhdessä, ja kerran viikossa kokoonnutaan yhteisökokoukseen.
”On tärkeää, että ihmiset saavat vertaistukea ja näkevät, että toisetkin ovat samanlaisessa tilanteessa. Ennen kaikkea täällä saa kuitenkin levätä, jos tilanne on jatkunut jopa vuosia”, Närhi sanoo.
Pellaksen turvakoti tekee tiivistä yhteistyötä viranomaisten, kuten poliisin, lastensuojelun ja Maahanmuuttoviraston kanssa.
”Jos asiakas on tullut tänne kylpytakki päällä ja sandaalit jalassa, varmistamme, että hän pääsee turvallisesti hakemaan, mitä tarvitsee. Autamme myös asiakkaan tarpeiden mukaan esimerkiksi Kela-hakemuksissa ja avioeron hakemisessa”, Närhi kertoo.
Keskimäärin asiakkaat ovat Pellaksen turvakodissa noin kolme viikkoa. Asiakkuudelle ei kuitenkaan ole määrätty aikarajaa.
”Tärkeintä on varmistaa, että asiakas löytää kaikki tarvitsemansa jatkopolut. Pidempi aika mahdollistaa myös pysyvämmät muutokset”, Närhi jatkaa.
Työ naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan
Joka vuosi noin 50 000 naista kokee Suomessa seksuaalista väkivaltaa ja keskimäärin 15 naista kuolee lähisuhdeväkivallan seurauksena. Vuonna 2018 Suomen turvakotien aikuisista asiakkaista 94% oli naisia.
Askelia eteenpäin on otettu. Viime vuonna perustetut turvakodit ovat muuttaneet monen lähisuhdeväkivaltaa kokeneen elämää. Tulevaisuudessa myös esimerkiksi turvakotien avopalvelut olisi saatava valtiorahoitteisiksi. Närhi nostaa niin ikään tutkimustiedon hyödyntämisen ja koulutuksen lisäämisen tärkeiksi tavoitteiksi.
”Lähisuhdeväkivaltaa ja turvakotien toimintaa tunnetaan hämmentävän vähän ammattilaistenkin keskuudessa. Ihmisillä saattaa olla sellaisia mielikuvia, että olemme täällä piikkilangan ympäröiminä”, Närhi sanoo.
Närhin mukaan lähisuhdeväkivalta voi koskettaa ketä tahansa, eikä se ole esimerkiksi jonkun tietyn sosioekonomisen ryhmän asia. Turvakotien periaatteena on väkivallan lopettaminen.
”Palkitsevinta tässä työssä on, kun asiakas alkaa voimaantua ja ymmärtää mistä kaikesta lähisuhdeväkivallassa on kyse. Lopulta se voi johtaa muutokseen ja oivallukseen siitä, ettei halua palata enää.”
Teksti: Hanna Strandman
Kuvitus: Elisa Ruuhijärvi