1. Tiedämme paljon enemmän siitä, mitä hallituksemme tekevät.
Tiedämme esimerkiksi, että yritykset kuten Facebook, Google ja Microsoft pakotettiin luovuttamaan asiakastietoja NSA:n salaisella määräyksellä. Ja että NSA tallensi, varastoi ja analysoi niin kutsuttua metadataa joka ikisestä puhelusta ja tekstiviestistä, joka lähetettiin Meksikossa, Keniassa ja Filippiineillä. Metadata kertoo, kuka viestejä on lähettenyt ja kenelle, missä ja kenen seurassa.
2. Hallituksien massavalvontaa vastustetaan laajasti.
Selvitimme kyselyssämme kansalaisten mielipiteitä koskien hallituksien massavalvontaa 13 eri maassa. Kyselystämme selvisi, että 71% kansalaisista vastustaa voimakkaasti hallituksien puhelin- ja verkkoliikennevalvontaa. Yli 450 organisaatiota ja asiantuntijaa ympäri maailmaa on sitoutunut kansainvälisiin periaatteisiin, jotka pyrkivät määrittelemään, miten ihmisoikeussäännöksiä tulisi soveltaa verkkovalvontaan. Myös yli 80 000 ihmistä on allekirjoittanut kansainvälisen vetoomuksemme massavalvonnan pysäyttämiseksi.
3. Oikeusistuimet ovat tuominneet kohdentamattoman massavalvonnan laittomaksi.
Iso-Britanniassa tiedustelupalvelua valvova tuomioistuin on julistanut ennen vuoden 2014 joulukuuta Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian välillä tapahtuneen siepatun tiedon jakamisen laittomaksi, koska se tapahtui salassa. Yhdysvalloissa toukokuussa 2015 valitustuomioistuin tuomitsi, että puhelutietojen massakerääminen on laitonta.
4. Teknologiayritykset rakentavat ohjelmistoistaan ja laitteistaan tietoturvallisempia.
Useat merkittävät teknologiayritykset ovat kehittäneet asiakkailleen tarjoamiansa oletusturva- ja salausmekanismeja. Kuluttajien painostus on saanut yritykset tarkastamaan asennettaan asiakkaidensa yksityisyyden suojelemiseen.
5. Asiantuntijat ovat kansainvälisesti ilmaisseet huolensa nykytilasta.
Lukuisat kansainväliset elimet ovat varoittaneet, että massavalvonta uhkaa ihmisoikeuksien toteutumista. Terrorismin vastaisen toiminnan ihmisoikeuskysymyksiä käsittelevä YK:n erityisraportoija sanoi, että on raaka totuus, että massavalvontateknologian käyttö tuhoaa oikeuden yksityisyyteen verkossa täysin. Tämän lisäksi ylenkatsottuaan vuosikymmenien ajan yksityisyydensuojakysymyksiä YK on vihdoin perustanut uuden erityisraportoijan viran, joka erikoistuu yksityisyyden suojaa koskeviin kysymyksiin niin verkossa kuin muualla, myös tiedustelutoiminnassa.
6. Yritykset vastustavat hallituksien määräyksiä
Esimerkiksi kymmenen maailman suurimpiin kuuluvaa teknologiayritystä ovat lanseeranneet kampanjan, jonka tavoitteena on saada yksityistietojen massakerääminen loppumaan.
7. Massavalvonnan mahdollistavia lakeja arvioidaan uudelleen.
Iso-Britanniassa hallituksen alainen komitea on vaatinut, että tiedustelupalvelujen toimintaa koskevia lakeja tarkastellaan uudestaan, jotta niiden toimintaa saataisiin läpinäkyvämmäksi. Yhdysvalloissa hallitus on hyväksynyt lain, joka tähtää Yhdysvaltojen kansalaisten puhelintietojen massakeräyksen lopettamiseen.
Mutta… hallitukset eivät ole vielä ryhtyneet riittäviin toimiin purkaakseen massavalvontajärjestelmiään. Yhdysvalloissa on edelleen laillista muun muassa massavalvoa miljoonia ihmisiä maan rajojen ulkopuolella. 2014 Iso-Britannia laajensi keinojaan valvoa yksittäisten ihmisten tietoliikennettä. Tänä vuonna myös muissa maissa, kuten Pakistanissa, Ranskassa ja Sveitsissä, on tehty lakialoitteita, jotka mahdollistaisivat aiempaa laajemman valvomisen.
Verkkovalvonta puhuttaa myös Suomessa.
Verkkovalvonta puhuttaa myös Suomessa. Puolustusministeriön alaisen työryhmän tammikuussa antama mietintö ehdottaa laajojen verkkovalvontavaltuuksien säätämistä puolustusvoimille ja suojelupoliisille. Ilman riittävää ihmisoikeusasiantuntijoiden kuulemista valmisteltu esitys on herättänyt voimakasta kritiikkiä. Amnesty vastustaa lainsäädäntövalmistelun aloittamista mietinnön pohjalta ja toivoo aitoa, käytyä laajempaa ja avoimempaa keskustelua yksityisyyden suojasta sekä siitä, minkälainen viranomaisvalvonta on tarpeellista ja hyväksyttävää kansallisen turvallisuuden nimissä.
Voit lukea tuoreesta raportistamme Two Years After Snowden: protecting human rights in an age of mass surveillance tarkemmin, miten massavalvonta- ja yksityisyydensuojakysymykset ovat muuttuneet viimeisen kahden vuoden aikana.
Lisäys 5.6.2016: Maailmanlaajuinen keskustelu massavalvonnasta ei ole laantunut. Euroopan unionin tuomioistuin on ottanut merkittävästi kantaa kohdentamatonta massavalvontaa vastaan, ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen arvioitavana on mm. Amnestyn kanne Ison-Britannian tiedusteluviranomaisia vastaan. Euroopassa koetut ääriliikkeiden väkivaltaiset iskut ovat toisaalta kiihdyttäneet myös vaatimuksia viranomaisten entistä laajempien valvontatoimivaltuuksien puolesta. Suomessa sisäministeriön ja puolustusministeriön alaiset työryhmät valmistelevat vuoden 2016 aikana ehdotuksensa tiedustelulainsäädännön uudistamisesta verkkovalvontavaltuuksien säätämiseksi suojelupoliisille ja puolustusvoimille. Tavoitteena on mahdollistaa valvontatoimet nykyisestä poiketen myös aiemmin tuntemattomien kohteiden kartoittamiseksi ja silloinkin, kun ei ole epäilyä nimenomaisen rikoksen valmistelusta. Oikeusministeriön työryhmän mandaattina on arvioida perustuslain yksityisyydensuojasäännöksen muutostarvetta. Uhkana on, että valvonta laajenee käytännössä kohdentamattomaksi. Amnesty vaatii, että tiedustelutoimivaltuuksien säätämisessä kunnioitetaan täysimääräisesti perus- ja ihmisoikeutta yksityisyyden suojaan, sananvapauteen ja syrjimättömyyteen. Perus- ja ihmisoikeuksien alaan kajoavista rajoituksista on säädettävä huolellisesti, täsmällisesti ja tarkkarajaisesti. Myös tiedusteluviranomaisia on valvottava uskottavasti. Edward Snowdenin asettama esimerkki inspiroi myös meitä suomalaisia haastamaan voimistuvia viranomaisvaltuuksia ja käymään avointa, kriittistä keskustelua kansallisen turvallisuuden, viranomaisten toimivallan ja yksilön perus- ja ihmisoikeussuojan suhteesta.