Hallitus on kiristämässä pakolaisten perheenyhdistämisen ehtoja uudella lakimuutoksella, vaikka jo nykyinen lainsäädäntö on äärimmäisen tiukka. Hallituksen esitys perheenyhdistämisen ehtojen kiristämiseksi on tällä viikolla eduskunnan käsiteltävänä. Lainsäädäntöä kiristettiin jo vuosina 2010 ja 2012. Silloin pelkästä perheenyhdistämishakemuksen jättämisestä tehtiin niin vaikeaa, että hakemusten määrä romahti.
”Irakilaisperheen surullinen kohtalo ei valitettavasti ole yksittäistapaus tai yllätys, vaan osoittaa järkyttävällä tavalla, miten vaikeaa perheyhdistäminen on nykyään jo Suomessa. Sekä lainsäädäntö että sen tulkinta ovat erittäin tiukkoja. Tämä on hyvin sekä hallituksen että viranomaisten tiedossa, mutta perheenyhdistämistä ollaan vaikeuttamassa siitä huolimatta”, Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Niina Laajapuro sanoo.
Perheenyhdistämiseen jo aiemmin tehtyjen kiristysten vaikutuksia ei ole vielä arvioitu kunnolla. Vaadimme hallitusta vähintään selvittämään nykyisen lainsäädännön vaikutukset ennen uusia tiukennuksia.
”Tämän tapauksen ei pitäisi tulla yllätyksenä päättäjille, jotka ovat olleet kiristämässä lainsäädäntöä. Nyt pitäisi pistää jarru pohjaan ja arvioida edellisten kiristysten vaikutukset ennen uusia muutoksia. Nykyinen lainsäädäntö ei selvästikään vastaa monen kansalaisen oikeustajua”, Laajapuro sanoo.
Nykyisellään ulkomaalaislaki antaa mahdollisuuden poiketa yksittäisessä tapauksessa toimeentuloedellytyksestä, jos lapsen etu tai muu poikkeuksellisen painava syy vaatii sitä. Yksilön oikeuksien toteutumisen kannalta on ongelmallista, että lainsäädäntö rakentuu niin vahvasti viranomaisten harkinnan varaan. Lainsäätäjä ei saisi tällä tavoin jättää oikeudenmukaisuutta ja lapsen etua pelkästään viranomaisten harkittavaksi.
”Syytä olisi myös selvittää, miten lapsen etu ylipäätään toteutuu perheenyhdistämistilanteissa”, Laajapuro sanoo.
Uusia kiristyksiä perheenyhdistämiseen arvioidaan tällä viikolla eduskunnassa
Uudet tiukennukset perheenyhdistämisen ehtoihin ovat tällä viikolla eduskunnan hallintovaliokunnan käsiteltävänä. Jos lakiesitys toteutuu, tulorajat koskisivat jatkossa myös pakolaisia ja toissijaista suojelua saavia.
Tulorajat eivät perustu lakiin, vaan Maahanmuuttoviraston sisäisiin ohjeisiin, jotka ovat räikeän kohtuuttomat. Perheenkokoajan pitäisi tienata kuukausittain nettona 2 600 euroa tuodakseen Suomeen esimerkiksi puolison ja kaksi lasta. Alle puolet suomalaisista tienaa näin paljon. Hallituksen esitys veisi toteutuessaan monilta pakolaisilta käytännössä oikeuden perhe-elämään.
Tulorajat koskevat myös lapsia. Se tarkoittaa, että pakolaislastenkin pitäisi päästä ansioille, joille suuri osa suomalaisaikuisista ei pääse.
”Perheenyhdistäminen on laillinen ja hallittu reitti turvaan pääsemiseksi. Jos tämä mahdollisuus estetään käytännössä, perheenjäsenet pakotetaan salakuljettajien armoille vaarallisille reiteille”, Laajapuro toteaa.
Amnestyn Suomen osasto, Suomen Pakolaisapu, Pakolaisneuvonta ja useat järjestöt ovat kampanjoineet koko kevään perheenyhdistämisen ehtojen kiristämistä vastaan.