Sananvapaus on perusta koulutukselle, yksilöiden ja yhteisöjen kehittymiselle, oikeudenmukaisuudelle ja ihmisoikeuksista nauttimiselle.
Lähes jokainen valtio viestii vaalivansa sananvapautta, mutta totuus on toinen. Amnesty on raportoinut viime vuosina mielivaltaisista sanan- ja lehdistönvapauden rajoituksista yli puolessa maailman valtioista. Ainakin neljäsosassa valtioista ihmisiä vangitaan mielipiteiden takia.
Sananvapaus liittyy myös oleellisesti kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen. Ihmisillä on oikeus liittyä järjestöihin, yhdistyksiin tai poliittisiin puolueisiin tai perustaa sellainen. Rauhanomaiset mielenilmaukset ja julkiset kokoontumiset ovat myös ihmisoikeus.
Miten Amnesty kampanjoi sananvapauden puolesta?
Amnestyn kampanjoinnin taustalla on laaja tutkimustyö eri maiden ihmisoikeustilanteesta. Saatujen tietojen perusteella esitämme eri maiden hallituksille ja viranomaisille konkreettisia suosituksia sananvapauteen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi.
Kampanjointi pitää sisällään esimerkiksi säännöllistä yhteydenpitoa viranomaisiin ja poliitikkoihin, tiedon levittämistä ja ihmisoikeuskasvatusta. Samaan aikaan toimimme aktiivisesti yksittäisten, vakavien ihmisoikeusloukkausten kohteeksi joutuneiden ihmisten tilanteen parantamiseksi.
Sananvapauden rajat
Se, miten valtiot sietävät kriittisiä ääniä, on usein osoitus siitä, miten ne yleisesti ottaen kunnioittavat ihmisoikeuksia.
Sanan- ja mielipiteenvapaus koskevat kaikenlaisia ajatuksia – myös loukkaavia. Vaikka kansainväliset lait suojaavat sananvapautta, on silti tilanteita, joissa sitä voidaan laillisesti myös rajoittaa. Kaikki sananvapauden rajoitukset tulee perustella laein ja niiden tulee selkeästi suojella yleistä etua.
Valtioilla on velvollisuus kieltää väkivaltaan yllyttävä tai vihapuhe. Monet valtiot kuitenkin pyrkivät hiljentämään rauhanomaista kritiikkiä. Hallinnon arvostelua tai toisinajattelua tukahdutetaan esimerkiksi terrorismin estämiseen tai kansalliseen turvallisuuteen liittyvillä laeilla. Kritiikkiä voidaan tukahduttaa esimerkiksi lainsäädännöllä, joka monesti naamioidaan terrorisminvastaisuuteen, kansalliseen turvallisuuteen tai uskontoon liittyväksi.
Ihmisoikeuksien päivän marssi Lontoossa 1978.
Mielipidevangit
Mielipidevanki on ihminen, joka on vangittu mielipiteensä tai vakaumuksensa takia, ja joka ei ole käyttänyt tai puoltanut väkivaltaa.
Mielipidevankeja ovat myös etnisen alkuperän, sukupuolen, ihonvärin, kielen, kansallisuuden, yhteiskunnallisen alkuperän, taloudellisen aseman, seksuaalisen suuntautumisen tai muun ominaisuuden vuoksi vangitut ihmiset.
Amnesty on kampanjoinut ympäri maailman tuhansien mielipidevankien ja ihmisoikeusloukkausten kohteeksi joutuneiden ihmisten, kuten Edward Snowdenin, Anna Politkovskajan, Eskinder Negan, Raif Badawin ja Liu Pingin puolesta.
Sananvapaus digitaalisessa maailmassa
Digitaalinen maailma ja internet ovat tehneet puolueettoman tiedon hankkimisesta mahdollista yhä useammalle ihmiselle ympäri maailman. Sananvapaus on kuitenkin yhä riippuvainen taloudellisesta asemasta, etuoikeuksista ja yhteiskunnallisesta asemasta. Mitä vaikutusvaltaisempi ihminen on, sitä harvemmin hänen ilmaisunvapauttaan rajoitetaan.
Tieto myös tavoittaa ihmiset eri tavoin: toisilla on tietokone ja internetyhteys kotona, toiset taas joutuvat kävelemään useita kilometrejä päästäkseen nettikahvilaan.
Hallitukset voivat rajoittaa sananvapautta verkossa esimerkiksi estämällä pääsyn internetiin tai sulkemalla tiettyjä sivustoja. Esimerkiksi Valko-Venäjän vuoden 2020 presidentinvaalien iltana internetyhteydet suljettiin kokonaan.
Lausunnot
Amnestyn lausunto lakivaliokunnalle tiedustelulakeja koskevista hallituksen esityksistä 19.3.2018
Amnestyn lausunto sisäministeriölle siviilitiedustelakityöryhmän mietinnöstä 16.6.2017
