Kemiallisten aseiden hyökkäys Idlibissä
Amnestyn todisteiden mukaan ilmaiskussa, joka tappoi yli 70 ja haavoitti satoja siviilejä Khan Sheikhounissa Syyrian pohjoisosassa, Idlebin maakunnassa, käytettiin hermokaasua. Amnesty vaatii YK:n turvallisuusneuvostoa hyväksymään välittömästi päätöslauselman vahvistamaan kemiallisten aseiden käytön kieltoa ja tuomaan kyseisiin rikoksiin syyllistyneet oikeuden eteen.
Kansainvälisen yhteisön on tehtävä kaikkensa suojellakseen ihmisiä Syyriassa ja ympäri maailmaa näin kauhistuttavilta toimilta
”Turvallisuusneuvoston jäsenet, etenkin Venäjä ja Kiina, ovat osoittaneet tunteetonta piittaamattomuutta ihmiselämää kohtaan estäen toistuvasti päätöslauselmat, jotka mahdollistaisivat Syyriassa sotarikoksiin syyllistyneiden saattamisen vastuuseen” kommentoi Amnesty Internationalin tutkimusjohtaja Anna Neistat.
Monet tiistaina 4.4. noin klo 6.30 aamulla tapahtuneen hyökkäyksen uhreista näyttävät saaneet myrkytyksen nukkuessaan. Amnestyn kemiallisten aseiden asiantuntijat vahvistivat, että uhrit ovat hyvin todennäköisesti altistuneet hermokaasulle tai orgaaniselle fosforiyhdisteelle, kuten sariinille. Asiantuntijat eivät usko että tällä kertaa olisi käytetty kloriinikaasua, kuten edellisessä kemiallisessa hyökkäyksessä Syyrian konfliktissa.
”Kansainvälinen humanitaarinen oikeus kieltää yksiselitteisesti kemiallisten aseiden käytön. Niiden käyttäminen on sotarikos. Kansainvälisen yhteisön on tehtävä kaikkensa suojellakseen ihmisiä Syyriassa ja ympäri maailmaa näin kauhistuttavilta toimilta” toteaa Neistat.
Kuusi vuotta sotarikoksia, kauhua ja verenvuodatusta
Syyrian konflikti puhkesi hallituksen vastaisten protestien jälkeen maaliskuussa 2011. Nyt takana on kuusi kauhun ja verenvuodatuksen vuotta. Konfliktin osapuolet ovat jatkaneet ihmisoikeusloukkauksia, kuten sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan. Uhrit eivät ole vielä saaneet oikeutta.
Syyrian hallituksen joukot ovat Venäjän tuella hyökänneet siviilejä vastaan ja pommittaneet heitä aiheuttaen tuhansia kuolemia ja haavoittumisia. Hallituksen joukot ovat piirittäneet siviilikohteita ja niiden epäillään syyllistyneen kymmeniin tuhansiin tahdonvastaisin katoamisiin ja laittomiin teloituksiin. Lisäksi hallitusten joukkojen epäillään syyllistyneen myös lukemattomia kuolemia aiheuttaneisiin järjestelmällisiin kidutuksiin tai muihin pahoinpitelyihin. Idlibin ilmaiskuissa käytetyt kemialliset aseet on viimeisin osoitus kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja inhimillisyyden täydellisestä piittaamattomuudesta.
Myös muut aseelliset joukot ovat syyllistyneet rikoksiin. Ne ovat piirittäneet ja pommittaneet summittaisesti pääosin siviilialueita ja syyllistyneet sieppauksiin ja kiduttamisiin.
Sotarikokset Syyriassa jatkuvat edelleen. Niitä ei saa jättää tuomitsematta. Uhreilla ja heidän perheillään on oikeus totuuteen, hyvitykseen ja oikeuteen.
Onko oikeutta mahdollista saavuttaa?
Kyllä. Syyriassa on kolme polkua oikeuteen:
1. Kansainvälinen tutkimusmekanismi
YK:n yleiskokous perusti tutkimusmekanismin joulukuussa 2016 tukemaan Syyriassa vuonna 2011 maaliskuun jälkeen tapahtuneiden kaikkein vakavimpien kansainvälisten rikosten tutkintaa. Tavoitteena on saattaa syylliset oikeuden eteen.
2. Universaali toimivalta
Myöntää valtioille oikeuden tutkia, kuulustella ja syyttää henkilöitä rajojensa ulkopuolella tapahtuneista sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan
3. Kansainvälinen rikostuomioistuin: umpikuja
Syyriassa tapahtuneet sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan voitaisiin käsitellä Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa Haagissa. Koska Syyria ei ole tuomioistuin jäsen, se edellyttäisi, että YK:n turvallisuusneuvosto siirtäisi Syyrian rikokset tuomioistuimen käsiteltäväksi. Kun asiaa yritettiin vuonna 2014 edistää, Venäjä ja Kiina käyttivät veto-oikeuttaan. Siksi tämä ei tällä hetkellä ole realistinen vaihtoehto. Kyseinen tie on siis tällä hetkellä tukossa.
YK:n mekanismi
Pilkahdus toivoa vastuullisuudesta välähti, kun YK:n yleiskokous hyväksyi päätöslauselmassaan kansainvälisen tutkimusmekanismin perustamisen. Sen tarkoituksena on saattaa oikeuden eteen kaikki, joita epäillään vakavista ihmisoikeusloukkauksista ja kansainvälistä rikoksista Syyriassa.
Hyväksymällä päätöslauselman kansainvälinen yhteisö on lähettänyt Syyrian ihmisille viestin toivosta.
Tämä on mahdollisuus lähettää viesti kaikille Syyriassa sotarikoksiin syyllistyneille että heidät aiotaan pitää vastuussa teoistaan. On aika varmistaa, että sotarikosten kierre, rikokset ihmisyyttä vastaan ja rankaisemattomuus loppuvat! Oikeuden toteutuminen ja yksilöiden saattaminen vastuuseen ovat olennaisia tekijöitä siinä kestävän rauhan saavuttamiseksi. Tie kohti oikeuden saavuttamista on pitkä, mutta meidän on toimittava nyt, jotta varmistamme että YK ottaa kaikki tarpeelliset askeleet kohti tehokasta kansainvälistä toimintaa Syyrian uhrien auttamiseksi.
”Hyväksymällä päätöslauselman kansainvälinen yhteisö on lähettänyt Syyrian ihmisille viestin toivosta: se on lähettänyt lupauksen, että maailma ei ole unohtanut heitä ja että ne, jotka ovat vastuussa heidän kärsimyksestään, eivät jää tuomitsematta” toteaa mekanismista Samad Hadid, Amnesty Internationalin Beirutin toimiston kampanjajohtaja.
Myös Suomi voi auttaa Syyriaa oikeuden tiellä
Monet valtiot ympäri maailman voivat asettaa syytteeseen henkilöitä, joita epäillään Syyriassa tapahtuneista kansainvälisistä rikoksista, vaikka epäillyt ja uhrit eivät ole sen maan kansalaisia. Näihin kansainvälisiin rikoksiin kuuluvat muun muassa sotarikokset, rikokset ihmisyyttä vastaan, kidutus, joukkotuhonta, terrorismi ja tahdonvastaiset katoamiset.
Tätä toimivaltaa kutsutaan universaalitoimivallaksi ja useat valtiot ovat jo käyttäneet sitä tutkiakseen Syyriassa ja Irakissa tapahtuneita sotarikoksia. Myös Suomessa on tutkittu ja tuomittu henkilöitä Irakissa tapahtuneista sotarikoksista. Maailmanlaajuisesti tarvitsemme useampia valtioita aloittamaan tutkimukset ja nostamaan syytteitä näistä teoista, jotta uhrit ja heidän perheenjäsenensä saavat oikeutta ja hyvityksiä.
Syyrialaiset yhteisöt ja järjestöt Euroopassa ja muualla ovat merkittävässä asemassa. Toimimalla todistajina ja tunnistamalla epäiltyjä he voivat olla avuksi kun valtiot tutkivat sotarikoksia ja asettavat epäiltyjä syytteeseen.
Muun muassa seuraavat valtiot voivat käyttää universaalitoimivaltaa: Alankomaat, Argentina, Australia, Belgia, Etelä-Korea, Iso-Britannia, Itävalta, Kanada, Meksiko, Ranska, Ruotsi, Saksa, Senegal, Suomi, Sveitsi, Tanska, Uruguay ja Yhdysvallat.