YK:n pakolaisjärjestö julkaisi eilen tuoreet pakolaistilastot: viime vuoden lopussa pakenemaan joutuneiden ihmisten määrä kipusi jälleen historiallisen korkealle, 65,6 miljoonaan. Yli puolet maailman pakolaisista on lapsia.
Sisäministeri Paula Risikko (kok) esitti keväällä, että nykyinen 750 ihmisen pakolaiskiintiö tulisi korottaa 1 050 henkilöön. Päätöstä ei kuitenkaan kehysriihessä saatu aikaan.
”On vaikea nähdä, mitkä olisivat ne argumentit, että kiintiötä ei nostettaisi. Olen toiveikas, että kun arvot nyt ovat nousseet poliittiseen keskusteluun, niin se osoitettaisiin konkreettisesti korottamalla kiintiötä”, paneelikeskusteluun osallistunut Saara-Sofia Siren (kok) sanoi.
Kiintiöön pääsy on turvallinen reitti suojeluun. Kiintiöpakolaisten ei tarvitse turvautua salakuljettajien apuun, vaan heidät lennätetään suoraan pakolaisleiriltä suomalaiseen kuntaan.
Kuntavaalien alla yli 2 000 ehdokasta sitoutui vastaanottamaan pakolaisia kotikuntaansa. Nyt järjestöt vaativat samaa vastuunkantoa eduskunnalta.
Eduskunnan ihmisoikeusverkoston puheenjohtaja ja RKP:n kansanedustaja Eva Biaudet’n mukaan moni kunta on saanut turvapaikanhakijoista piristysruiskeen ja haluaisi vastaanottaa lisää pakolaisia.
”Turvapaikanhakijoiden määrän kasvun myötä kunnissa on nyt paljon osaamista kotouttamisesta ja vastaanottamisesta. Ei anneta sen osaamisen valua hukkaan. Kiintiötä on varaa korottaa, jopa moninkertaistaa”, Eva Biaudet toteaa.
Suomi sai YK:n pakolaisjärjestöltä kiitosta pitkäjänteisestä työstä pakolaisten vastaanottamisessa.
”Suomi rahoittaa UNHCR:ssä nimenomaan vammaisia pakolaisia tukevaa työtä. Suomen pakolaiskiintiössä on varattu myös noin sata paikkaa kiireellisille tapauksille, jotka saattavat terveydentilansa vuoksi tarvita kiireellistä hoitoa tai heillä on vamma, jonka vuoksi elämä leireillä ei tule kyseeseen”, Thomas Bergman, UNHCR:n lakimies, kertoo.
Bergmanin viesti on kuitenkin selvä: vauras maailma ei kanna vastuutaan pakolaisten määrän kasvaessa. Myös UNHCR vetoaa Suomeen pakolaiskiintiön merkittäväksi korottamiseksi.
Viime vuonna 37 valtiota vastaanotti kiintiöpakolaisia, mikä oli neljä maata enemmän kuin vuotta aiemmin. Yli 120 000 pakolaista sijoitettiin turvalliseen maahan vuonna 2016, mutta kiintiöpaikkoja tarvitaan UNHCR:n arvion mukaan kymmenen kertaa enemmän.
Eduskunnan ihmisoikeusverkosto järjesti yhdessä yli 40 pakolaiskiintiön korottamista vaativan järjestön kanssa keskustelutilaisuuden Pikkuparlamentissa tänään, maailman pakolaispäivänä. Tilaisuudessa pakolaiskiintiöstä keskustelivat Mikko Aarnio (Amnesty), Paavo Arhinmäki (vas), Thomas Bergman (UNHCR), Eva Biaudet (r), Bahar Mozaffari (vuoden pakolaisnainen 2017), Hannele Rautamäki (SPR:n vapaaehtoinen), Nasima Razmyar (Helsingin apulaispormestari, sd), Saara-Sofia Sirén (kok) ja Ville Tavio (ps).
Eduskunnassa käytyä keskustelua ja järjestöjen kampanjaa voi seurata sosiaalisessa mediassa tunnuksella #mevälitämme.
Korkeamman pakolaiskiintiön puolesta kampanjoivat järjestöt:
Amnesty International Suomen osasto, Emmaus Helsinki ry, Emmaus-Westervik r.f, Ensi- ja turvakotien liitto, ETMU ry, Ihmisoikeusliitto, Kehys ry, Kirkon Ulkomaanapu, Kynnys ry, Lastensuojelun keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Monika-Naiset liitto ry, Naisasialiitto Unioni, Pakolaisneuvonta, Pelastakaa Lapset, Plan International Suomi, RASTER, Reilu kauppa ry, Seta, Solidaarisuus, SOS-Lapsikylä, Suomen Ekumeeninen Neuvosto, Suomen evankelisluterilaisen kirkon piispat, Suomen Lähetysseura, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Pakolaisapu, Suomen Punainen Risti, Suomen Setlementtiliitto ry, Suomen somalialaisten liitto, Suomen UN Women ry, Suomen UNICEF ry, Suomen World Vision, Taksvärkki ry, Trasek ry, Vammaiskumppanuus ry, Vapaa liikkuvuus -verkosto, Väestöliitto, Suomen YK-liitto.