Kenia ilmoitti jo toukokuussa sulkevansa maailman suurimman pakolaisleirin Dadaabissa marraskuun lopussa. Leirillä asuu yli 280 000 pakolaista, joista suurin osa on somalialaisia. Sulkemisilmoituksesta lähtien viranomaiset ovat antaneet julkisia lausuntoja sekä tehneet leirille vierailuja uhkaillakseen ihmisiä lähtemään ennen Dadaabin pakolaisleirin sulkemista. Kenia on perustellut sulkemista turvallisuuteen, talouteen ja ympäristöön liittyvillä syillä sekä kansainvälisen yhteisön tuen puutteella.
”Kenia on vakuuttanut kansainväliselle yhteisölle, että pakolaisten palaaminen olisi vapaaehtoista ja että palautukset toteutettaisiin turvallisesti ja arvokkaasti. Viranomaisten nyt harjoittama painostus on ristiriidassa näiden lupausten kanssa”, Amnestyn Suomen osaston oikeudellinen asiantuntija Mikko Aarnio sanoo.
Amnestyn tutkijat haastattelivat kymmeniä pakolaisia Dadaabin leirillä elokuussa 2016. Haastateltavien joukossa olivat 15- ja 18-vuotiaat veljekset, jotka olivat palanneet Somaliaan tammikuussa 2016. Veljesten isä tapettiin heidän edessään, kun he olivat palanneet kotimaahansa. Veljekset oli puolestaan pakotettu al-Shabaab-järjestön riveihin, kunnes he pääsivät pakoon ja palasivat Dadaabiin.
Somalialla ei ole kykyä vastaanottaa suurta määrää paenneita
Somaliassa on tällä hetkellä yli 1,1 miljoonaa maansisäistä pakolaista, eikä sillä ole kykyä vastaanottaa suurta määrää ihmisiä Dadaabin leiriltä. Somaliassa on suuri puute keskeisimmistä palveluista, kuten suojasta, terveydenhuollosta ja koulutuksesta.
Suurin osa Amnestyn haastattelemista pakolaisista kertoi, että he harkitsevat paluuta Somaliaan vain Kenian viranomaisten uhkailujen vuoksi. Kenian viranomaisten ja YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kesällä tekemän selvityksen mukaan vain 25 prosenttia pakolaisista kertoi haluavansa palata Somaliaan. Pakolaiset kertoivat lähtönsä syiksi sen, että kenialaiset viranomaiset ovat uhkailleet, että he joutuvat muuten lähtemään pakolla, eivätkä saa enää UNHCR:n myöntämää tukea.
Kenia tai kansainvälinen yhteisö eivät ole tarjonneet pakolaisille muita vaihtoehtoja kuin Somaliaan palaamisen. Useat Amnestyn haastattelemat pakolaiset kertoivat, että turvallisuustilanteen lisäksi heitä pelottaa palveluiden puute sekä syrjinnän riski. Paluuta pelkäävien joukossa oli myös vammaisia ja vähemmistöjen edustajia, joilla ei ole mitään erityissuojaa Somaliassa.
Paluuprosesseja järjestävät järjestöt sekä YK ovat kertoneet pakolaisille puutteellisesti Somalian vaikeasta turvallisuustilanteesta. Esimerkiksi elokuussa tuhansien ihmisten käydessä läpi palautusprosessia, UNHCR:n tiedot Somalian turvallisuustilanteesta oli päivitetty edellisen kerran joulukuussa 2015, vaikka turvattomuus oli kasvanut useilla alueilla. Järjestöt pyrkivät tällä hetkellä päivittämään tietojaan, mutta on epäselvää millaisella aikataululla tähän pystytään.
Kansainvälisen yhteisön tuen puute pahentaa tilannetta
Dadaabin leirin asukkaiden vaikea tilanne on osittain seurausta kansainvälisen yhteisön tuen puutteesta. Pakolaisten auttaminen on kärsinyt jatkuvasta alirahoituksesta, eikä kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia pakolaisia ole saatu uudelleensijoitettua vauraampiin maihin riittävästi pakolaiskiintiöissä. Yli puolet kaikista maailman pakolaisista oleskelee vain kymmenessä maassa, joista Kenia on yksi. Vauraat maat voisivat auttaa osaltaan ottamalla vastaan enemmän kiintiöpakolaisia. Amnesty ja 24 muuta järjestöä vaativat maanantaina 14. marraskuuta julkaistussa kannanotossa myös Suomea moninkertaistamaan pakolaiskiintiönsä.
”Kenian koventuneet otteet somalialaisia pakolaisia kohtaan ovat osin seurausta siitä, että rikkaat maat eivät ole kantaneet vastuutaan pakolaisten auttamiseksi. Juuri tämän epäsuhdan takia myös Suomen on moninkertaistettava pakolaiskiintiönsä. Me pystymme parempaan”, Aarnio sanoo.
Myös Kenian on varmistettava, että pakolaisten oikeudet toteutuvat. Kenian on etsittävä keinoja kotouttaa pakolaiset yhteisöihin leirien ulkopuolella. Kenia tarvitsee siihen kansainvälisen yhteisön tukea.
”Kansainvälisen yhteisön pitäisi etsiä Kenian kanssa kestäviä ratkaisuja pakolaisten tilanteeseen sen sijaan, että heidät pakotetaan palaamaan Somaliaan, missä he ovat vaarassa joutua ihmisoikeusloukkausten uhreiksi”, Aarnio sanoo.
Koko raportti luettavissa liitteenä.