Amnestyn tuore raportti käsittelee mustamaalausta, uhkailuja, hyökkäyksiä ja murhia, joiden kohteeksi aktivistit joutuvat tehdessään töitä ympäristön suojelemiseksi suurilta hakkuilta, kaivos- ja vesivoimahankkeilta Keski-Amerikassa sijaitsevissa Hondurasissa ja Guatemalassa. Hyökkäysten kohteeksi joutuneet aktivistit ja yhteisöt saavat harvoin oikeutta.
“Ihmisoikeuksien puolustaminen on yksi vaarallisimmista ammateista Latinalaisessa Amerikassa, mutta luonnonvarojen suojelu vie riskialttiin työn uudelle, jopa hengenvaaralliselle tasolle”, sanoo asiantuntija Anu Tuukkanen Amnestyn Suomen osastosta.
Jopa 65 prosenttia maa- tai ympäristökysymysten parissa työskentelevien ihmisoikeuspuolustajien murhista tapahtui viime vuonna Latinalaisessa Amerikassa, arvioi kansalaisjärjestö Global Witness. Vuonna 2015 murhattiin 185 ympäristöaktivistia, joista 122 oli Latinalaisesta Amerikasta. Väkilukuun suhteutettuna Hondurasissa ja Guatemalassa tapahtui eniten murhia – kahdeksan Hondurasissa ja kymmenen Guatemalassa.
Tällä viikolla tulee kuluneeksi puoli vuotta ihmisoikeuspuolustaja Berta Cáceresin murhasta. Cáceres johti alkuperäiskansoja puolustanutta COPINH-järjestöä, joka kampanjoi useita kaivos- ja vesivoimahankkeita vastaan. Murha herätti huomiota myös Suomessa, sillä COPINH-järjestön yhtenä kampanjoinnin kohteena on ollut Aqua Zarcan vesivoimahanke, jota Suomen valtion omistama Finnfund rahoitti. Finnfund keskeytti rahoituksensa keväällä.
”Berta Cáceresin murha näyttää olleen käännekohta entistä vaarallisempaan suuntaan alueen ihmisoikeuspuolustajille. Cáceresin murhasta ei ole tehty läpinäkyvää ja tehokasta tutkintaa. Se antaa viestin, että vaikutusvaltaisia taloushankkeita uhmaavien aktivistien teloittaminen on sallittua”, Tuukkanen sanoo.
Aktivistien murhat jatkuneet Hondurasissa
Berta Cáceresin 2. maaliskuuta tapahtunut murha oli vain yksi monista hyökkäyksistä COPINH-järjestön jäseniä vastaan. Cáceres oli saanut useita tappouhkauksia, joita ei koskaan tutkittu kunnolla. Hondurasin viranomaiset epäonnistuivat Cáceresin suojelemisessa, vaikka Amerikan ihmisoikeuskomissio oli velvoittanut Hondurasin hallituksen tarjoamaan hänelle tehokasta suojelua.
COPINH-järjestön ja sen alkuperäiskansojen maaoikeuksia puolustavan sisarjärjestön MILPAH:n aktivisteja vastaan kohdistuvat hyökkäykset, uhkailu ja häirintä ovat lisääntyneet Cáceresin murhan jälkeen entisestään. COPINH-järjestön johtohahmoihin kuulunut Nelson Garcia murhattiin 15. maaliskuuta kadulle. Viranomaiset avasivat murhatutkinnan, mutta se ei ole johtanut mihinkään. Maaoikeusaktivisti Lesbia Urquían ruumis löydettiin kaatopaikalta Marcalan kaupungista 6. heinäkuuta. Viranomaiset pidättivät muutamia päiviä myöhemmin kaksi miestä, mutta ketään vastaan ei ole nostettu syytteitä.
Myös esimerkiksi Berta Cáceresin murhan selvittämisen puolesta työtä tehneitä aktivisteja, toimittajia ja asianajajia vastaan on tapahtunut hyökkäyksiä ja häiriköintiä.
Uhkailua ja mustamaalauskampanjoita Guatemalassa
Guatemalassa ympäristö- ja maaoikeusaktivistit ovat joutuneet uhkausten ja jatkuvien mustamaalauskampanjoiden kohteeksi. Heitä vastaan on nostettu myös tekaistuja syytteitä. Tavoitteena on saada aktivistit hiljenemään ja lopettamaan kampanjointinsa.
Painostusta kohdistuu etenkin paikallisyhteisöihin, jotka vastustavat kaivoshankkeita ja muita luonnonvaroja hyväksikäyttäviä projekteja heidän omilla maillaan.
Sekä Guatemalassa että Hondurasissa ihmisoikeuspuolustajien suojelemiseksi tarkoitetut toimet ovat osoittautuneet tehottomiksi. Esimerkiksi Hondurasissa tuli voimaan viime vuonna laki ihmisoikeuspuolustajien suojelumekanismeista, mutta ohjelman toteuttamiseen ei löydy riittävästä poliittista tahtoa ja rahaa.
Ihmisoikeuspuolustajien mukaan heitä ei kuulla riittävästi – joskus suojelusta ovat vastuussa samat turvallisuusjoukot, joita epäillään ihmisoikeuspuolustajiin kohdistuneista hyökkäyksistä ja uhkauksista.
“Kuinka monen Berta Cáceresin kaltaisen ihmisoikeuspuolustajan on kuoltava ennen kuin viranomaiset ryhtyvät viimeinkin suojelemaan näitä ihmisiä, jotka puolustavat meidän yhteistä planeettaamme? Kun hyökkääjät eivät joudu vastuuseen teoistaan, rikosten määrä kasvaa. Pelon ilmapiiri pahenee”, Tuukkanen sanoo.
Koko raportti luettavissa liitteenä.