Turvapaikanhakijoiden palautukset Euroopasta Afganistaniin ovat lisääntyneet samalla kun väkivallan kierre maassa kiihtyy. Afganistaniin palautettuja ihmisiä on joutunut vakavien ihmisoikeusloukkausten kohteeksi. Uusi raporttimme osoittaa, ettei Afganistan ole turvallinen siviileille. Palautukset maahan loukkaavat kansainvälistä oikeutta.
Myös Suomi on viime vuosina palauttanut turvapaikanhakijoita Afganistaniin maan heikosta turvallisuustilanteesta huolimatta. Samalla myönteisten turvapaikkapäätösten osuus on pienentynyt. Suomen ja muiden EU-maiden on pysäytettävä palautukset Afganistaniin siihen asti, kunnes ne voidaan toteuttaa turvallisesti ja ihmisarvoa kunnioittaen.
EU-maiden toiminta loukkaa ihmisoikeuksia
Turvapaikanhakijoiden palautukset Afganistaniin ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia, sillä palautuskiellon periaatteen mukaan ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu.
Siviiliuhrien määrä Afganistanissa nousi viime vuonna tilastohistorian korkeimmalle tasolle.
Siviiliuhrien määrä Afganistanissa nousi viime vuonna tilastohistorian korkeimmalle tasolle. YK:n Afganistanin rauhanturvajoukkojen (UNAMA) mukaan vuonna 2016 maassa kuoli tai loukkaantui 11 418 ihmistä. Siviileihin kohdistuvia hyökkäyksiä tehtiin kaikissa maan osissa, useimmiten aseellisten ryhmien kuten ISISin ja Talibanin toimesta. Vuoden 2017 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana UNAMA on kirjannut 5 243 siviiliuhria Afganistanissa, joten turvallisuustilanne maassa on edelleen hälyttävä.
Samalla eurooppalaiset hallitukset ovat pakottaneet yhä useamman turvapaikanhakijan palaamaan Afganistaniin. Vuodesta 2015 vuoteen 2016 Euroopasta Afganistaniin palautettujen määrä kolminkertaistui 3 290 ihmisestä 9 460:een. Samaan aikaan myönteisten päätösten osuus turvapaikkapäätöksistä laski EU-maissa 67 prosentista 57 prosenttiin.
Palautukset Suomesta vastaavat eurooppalaista kehitystä. Suomen poliisin tilastojen mukaan vuonna 2016 Suomesta Afganistaniin palautettiin 114 afganistanilaista. Heistä 13 oli lapsia. Tänä vuonna maahan on tähän mennessä palautettu 66 ihmistä. Vuosien 2013 ja 2015 aikana Afganistaniin palautettiin Suomesta yhteensä vain yhdeksän ihmistä.
Myönteisten turvapaikkapäätösten osuus on kutistunut Suomessa huomattavasti rajummin kuin EU-maissa keskimäärin. Vuonna 2014 Suomessa käsitellyistä afganistanilaisten turvapaikkahakemuksista hyväksyttiin 78 prosenttia ja vuonna 2015 72 prosenttia. Viime vuonna myönteisen päätöksen sai enää 42 prosenttia.
Tutkimuksemme osoittaa, että useat Euroopasta palautetut ihmiset ovat joutuneet Afganistanissa hengenvaaraan. Monia heistä uhkaa kotimaassa vakavat ihmisoikeusloukkaukset, kuten kidutus ja sieppaukset.
EU sulkee silmänsä palautusten vaaroilta
Myös Suomen Maahanmuuttovirasto on perustellut palautuksia Afganistaniin sillä, että koko maa ei ole sodassa.
Monet EU-maat ovat todenneet joitain Afganistanin alueita turvallisiksi palautuspäätöksiä tehdessään. Myös Suomen Maahanmuuttovirasto on perustellut palautuksia Afganistaniin sillä, että koko maa ei ole sodassa.
EU solmi viime vuonna Afganistanin kanssa palautussopimuksen. Julkisuuteen vuotaneessa dokumentissa EU:n toimijat tiedostavat Afganistanin heikentyneen turvallisuustilanteen ja ihmisiin kohdistuvat uhat sekä ennätyksellisen korkeat hyökkäysten ja siviiliuhrien määrät. Tästä huolimatta dokumentissa todetaan, että lähitulevaisuudessa Euroopasta Afganistaniin on mahdollisesti palautettava jopa 80 000 ihmistä.
”Palautukset Afganistaniin rikkovat räikeästi kansainvälistä oikeutta, ja ne on pysäytettävä välittömästi. Eurooppalaiset valtiot, Suomi mukaan lukien, ovat kääntäneet selkänsä väkivaltaa ja vainoa pakeneville afganistanilaisille”, sanoo Amnestyn Suomen osaston pakolaisasiantuntija Kaisa Väkiparta.
Vaino ja väkivallan uhka jatkuvasti läsnä
Uudessa raportissamme seurataan Norjasta, Alankomaista, Ruotsista ja Saksasta palautettuja afganistanilaisia, jotka ovat kohdanneet kotimaassaan ihmisoikeusloukkauksia. Osa heistä on tapettu tai haavoittunut pommi-iskuissa. Toiset joutuvat elämään jatkuvan pelon vallassa.
Osa palautetuista on tapettu tai haavoittunut pommi-iskuissa.
Sadeqa (nimi muutettu) pakeni Afganistanista perheineen vuonna 2015 sen jälkeen, kun hänen miehensä Hadi siepattiin, hakattiin ja vapautettiin lunnaita vastaan. Kuukausia kestäneen vaarallisen matkan jälkeen Sadeqa ja hänen perheensä saapuivat Norjaan. Norjan viranomaiset antoivat heille kielteisen turvapaikkapäätöksen, ja tarjosivat kaksi vaihtoehtoa: joko he palaisivat Afganistaniin omaehtoisesti 10 700 euron avustuksella tai heidät otettaisiin säilöön odottamaan pakkopalautusta.
Perhe valitsi ensimmäisen vaihtoehdon. Sadeqan mies katosi vain muutama kuukausi paluun jälkeen. Kului monta päivää, ennen kuin Sadeqa sai kuulla Hadin kuolemasta. Sadeqa uskoo, että samat tahot, jotka sieppasivat Hadin ennen pakomatkaa, tappoivat hänet. Sadeqa ei uskalla edes käydä miehensä haudalla.
Homoseksuaaliksi identifioituva Azad (nimi muutettu) pakeni perheensä kanssa Iraniin sen jälkeen, kun Taliban murhasi perheen isän. Perhe jatkoi matkaansa Eurooppaan vuonna 2011. Azad palautettiin Alankomaista Afganistaniin toukokuussa 2017. Hän pelkää seksuaalisesta suuntautumisestaan johtuvaa vainoa Afganistanissa niin paljon, että yritti itsemurhaa ennen kotimaahan paluuta.
Palautukset on keskeytettävä
Vetoamme sisäministeri Paula Risikkoon palautusten pysäyttämiseksi Afganistaniin. Palautuspäätöksiä tehdessä ihmisoikeudet on asetettavat aina etusijalle.
”Palautuspäätöksissä yksikin virhe on liikaa. Niin kauan kuin emme voi varmistua siitä, että paluu Afganistaniin todella on turvallinen, palautukset tulee keskeyttää”, Kaisa Väkiparta sanoo.