Amnestyn Koulujen kirjemaraton on jokavuotinen kampanja, jossa yläaste- ja lukioikäiset oppilaat kirjoittavat vetoomuskirjeitä ja solidaarisuuskortteja ihmisoikeuspuolustajille ja valtioiden päättäjille ympäri maailmaa. Tänäkin vuonna lähes 70:stä koulusta kirjoitettiin yhteensä 1228 kirjettä. Yksi näistä oli Koivukylän koulu, jonka englannin ja ruotsin opettajana Irina Ala-Lahti toimii.
Ala-Lahti kuuli Koulujen kirjemaratonista ensimmäistä kertaa rehtorin välittämän viestin kautta. Hän innostui kampanjasta, joka mahdollistaisi nuorille vaikuttamisen kokemuksen ja ennen kaikkea kokemuksen siitä, että omilla teoilla on merkitystä.
Pian selvisi, että muutama muukin Koivukylän koulun opettajista oli ilmoittautunut mukaan kampanjaan, minkä seurauksena Ala-Lahti päätti yhdistää voimansa kolleegoidensa kanssa. Tämän kertainen kampanja ei jäänyt vain yhden luokkahuoneen sisälle, vaan siitä tehtiin oppiaineiden rajat ylittävä projekti.
Uusia näkökulmia opetukseen ja Suomen ihmisoikeustilanteeseen
Koulujen kirjemaraton antoi Ala-Lahdelle uudenlaisia näkökulmia ja välineitä opetukseen. Kirjemaratonista tehtiin erillinen projekti, joka oli Amnestyn materiaalien avulla yhdistettävissä englannin opetuksen lisäksi myös uskonnon ja terveystiedon opetukseen.
Ala-Lahden mukaan kirjeiden kirjoittaminen tuntui monelle oppilaalle mielekkäältä, koska kirjoittaminen ei jäänyt pelkän harjoituksen tasolle, vaan kirjeet oikeasti lähetettiin jollekin.
”Näillä kirjeillä on joku vastaanottaja. Ne ovat osa globaalia kampanjaa, ja liittyvät oikeasti siihen, mitä maailmalla ja Suomessa tapahtuu.”
Meilläkin on ihmisiä, joiden oikeuksia täytyy puolustaa, sillä kaikkien ihmisoikeudet ei vielä toteudu.
Tämänkertaisen kampanjan kasvoina toimivat jamaikalainen Shackelia Jackson ja suomalainen transaktivisti Sakris Kupila, joka tekee työtä Suomen translain uudistamisen puolesta. Oppilaat saivat itse päättää kummalle kirjeensä kirjoittivat ja lähetettiinkö heidän kirjettään.
”Valinnanvapaus ja vapaaehtoisuus antoivat positiivisen lähtökohdan koko projektille.”
Ala-Lahti pääsi itse tutustumaan Kupilaan tämän vieraillessa Koivukylän koulussa viime syksyllä. Hän uskoo, että Suomen ihmisoikeustilanteesta ja translaista puhuminen avarsi monen oppilaan ajatuksia ja kykyä asettua toisen ihmisen asemaan. Koulujen kirjemaratonin myötä hän oppi myös itse lisää ihmisoikeuksista ja erityisesti Suomen ihmisoikeustilanteesta.
”Meilläkin on ihmisiä, joiden oikeuksia täytyy puolustaa, sillä kaikkien ihmisoikeudet ei vielä toteudu.”
Kirjemaratonin avulla voin tarjota oppilaille vaikuttamiskeinoja
Opettaminen on itsessään tärkeää vaikuttamistyötä, mutta ennen kaikkea se on inspiroivaa silloin, kun oppilaille on mahdollista tarjota keinoja vaikuttaa itse tärkeäksi kokemiinsa asioihin. Koulujen kirjemaratonin avulla Ala-Lahti pystyi tuomaan yhteiskunnallisen vaikuttamisen luokkahuoneisiin myös käytännön tasolla.
”Oppilaat pääsivät harjoittelemaan vaikuttamista ja sellaisia taitoja, joita elämässä voi tarvita.”
Ala-Lahden mukaan on todella hienoa, että Amnesty on ottanut kampanjaansa nuoria mukaan.
”Opettajana saan paljon siitä, kun huomaan oppilaiden innostuvan aiheesta ja voin tarjota oppilaille vaikuttamiskeinoja. Pystyn liittämään opetuksen ja se mitä luokkahuoneissa tapahtuu myös ulkopuoliseen maailmaan.”