Amnestyn tuore Sweden: A Cold Welcome -raportti paljastaa, että Ruotsissa elävien yhteiskunnan ulkopuolelle jääneiden EU-siirtolaisten on lähes mahdotonta päästä käsiksi asianmukaiseen suojaan, sanitaatioon ja terveydenhoitoon. Monet elävät teltoissa, autoissa tai muissa väliaikaissa asumuksissa. Talvipakkasilla elinolosuhteet voivat olla hengenvaaralliset.
Ilman pysyvää osoitetta mahdollisuudet työllistyä ovat rajalliset, jolloin monet joutuvat turvautumaan ainoana vaihtoehtonaan kerjäämiseen.
Raportti osoittaa, että viranomaiset ovat kääntäneet selkänsä ihmisille, joilla on täysi oikeus liikkua vapaasti EU:ssa. Ruotsissa asuu arviolta 4 700 haavoittuvassa asemassa olevaa EU-kansalaista, joista suurin osa on Romanian romaneja. Tukholmassa romanit joutuvat poliisien taholta suhteettoman rajun kohtelun kohteeksi. Poliisit ajavat romanisiirtolaisia pois paikoilta, joissa he kerjäävät. Joskus poliisit ovat pakottaneet siirtolaisia autoon ja jättäneet heidät syrjäisille alueille kaupungin ulkopuolelle.
“Häirintä, poliisien syrjivä kohtelu ja Ruotsin viranomaisten epäonnistuminen tunnistaa näiden siirtolaisten oikeudet ja ottaa huomioon heidän perustarpeensa, heijastaa laajaa romaneihin kohdistuvaa ennakkoluuloa, syrjintää ja rasismia, joka jatkuu läpi Euroopan”, sanoo Amnesty Internationalin Euroopan apulaisjohtaja Fotis Filippou.
Ruotsin hallituksen linjan mukaan kodittomien EU-siirtolaisten tulisi lähteä Ruotsista kolmen kuukauden oleskelun jälkeen. Tuon ajanjakson aikana heille tarjotaan hyvin vähän tukea ja palveluita. Hallituksen mukaan heihin kohdistuvista ihmisoikeusloukkauksista voidaan pitää vastuussa ainoastaan heidän lähtömaitaan, vaikka loukkaukset tapahtuvat Ruotsin alueella.
EU:n ja Ruotsin lainsäädännön mukaan EU-kansalaisilla on oikeus oleskella Ruotsissa kolmen kuukauden ajan, kunhan heillä on esittää henkilöllisyystodistus. Monet kuitenkin jäävät käytännössä maahan pidemmäksi aikaa parempaa elämää etsiessään.
Siirtolaisten oikeus asuntoon, veteen, sanitaatioon ja terveyteen ei toteudu, sillä Ruotsissa ei ole lainsäädäntöä eikä muita toimenpiteitä, jotka takaisivat oikeuksien toteutumisen EU-siirtolaisille.
Ruotsissa on kuitenkin myös kuntia, joissa asiat on hoidettu paremmin ja siirtolaisten oikeuksia kunnioittaen. Esimerkiksi Lundissa ja Gotlannissa ihmisille on tarjottu mahdollisuus asuntoon pidemmäksi aikaa, jonka myötä heidän on ollut mahdollista miettiä tulevaa ja esimerkiksi etsiä työtä.
Suomessa elää niin ikään paljon Itä-Euroopan romaneja, jotka usein joutuvat turvautumaan kerjäämiseen. Romanivähemmistö kohtaa laajaa ja vakavaa syrjintää läpi Euroopan ja moni elää köyhyyden kierteessä.
Raporttia varten haastateltiin 58 Romaniasta lähtenyttä EU-siirtolaista, jotka olivat pääasiassa romaneja, sekä useita järjestöä ja viranhaltijoita ympäri maata.
Kuvat
