Amnestyn tuore Rights Today -katsaus analysoi ihmisoikeuksien tilaa eri maanosissa vuoden 2018 aikana. Katsauksessa esille nousevat naiset, jotka ovat olleet etujoukoissa kamppailemassa ihmisoikeuksien puolesta läpi vuoden 2018.
Esimerkkejä naisten aktivismista löytyy joka maanosasta. Argentiinalaisesta feministisestä ruohonjuuritason Ni una menos -liikkeestä kasvoi koko maanosaa ravisuttanut ja ennennäkemättömän suuri massaliike, kun naiset ympäri Latinalaista Amerikkaa vaativat oikeuksiaan.
Intiassa ja Etelä-Afrikassa tuhannet naiset kieltäytyivät vaikenemasta seksuaalisesta väkivallasta ja ottivat kadut haltuunsa. Saudi-Arabiassa ja Iranissa naiset ajoivat autoa kiellosta huolimatta ja vastustivat huivipakkoa – vaikka se altisti heidät riskille tulla pidätetyksi.
Argentiinassa, Irlannissa ja Puolassa ihmiset kokoontuivat yhteen valtaviin mielenosoituksiin vaatimaan muutosta epäoikeudenmukaisiin ja sortaviin aborttilakeihin. Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Japanissa miljoonat osallistuivat jo toiselle #MeToo-naistenmarssille, joissa vaaditiin loppua naisvihalle.
Naisten vaikuttavaa aktivismia ei voi kuitenkaan juhlia kääntämättä katsetta syihin, jotka ovat saaneet naiset vaatimaan muutosta. Moni maailman johtajista ajaa naisvihamielistä, muukalaisvastaista, homo- ja transfobista politiikkaa, joka uhkaa jo aiemmin saavutettujen oikeuksien toteutumista.
Vuosikatsaus nostaa esille, että naisten kontrollointiin suunniteltuja lakeja ja käytäntöjä on paljon ja niiden määrä kasvaa edelleen, erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvien kysymysten ympärillä. Esimerkkejä tästä ovat karkeasti syrjivää aborttilakia ajavat puolalaiset ja guatemalalaiset päättäjät sekä Yhdysvalloissa tehdyt leikkaukset perhesuunnitteluun liittyvää hoitoa tarjoavilta terveysasemilta, joiden myötä miljoonien naisten terveys on vaarassa.
Vuodesta 2019 muutoksen vuosi naisten oikeuksille
Vuonna 2019 tulee kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun kaikkinaisen naisiin kohdistuvan syrjinnän kieltävä sopimus hyväksyttiin YK:ssa.
Sopimus on laajasti ratifioitu, mutta edelleen useissa valtioissa sopimusta sovelletaan vain osittain. Esimerkiksi joissain maissa naisten syrjinnän kieltoa ei ole kirjattu lakiin, vaikka tämä on sopimuksen keskeinen velvoite.
Amnesty vaatii hallituksia ympäri maailmaa sitoutumaan naisten oikeuksien vahvistamiseen vuonna 2019. Naisten oikeuksien vahvistaminen ei tarkoita vain sitä, että hallitukset sitoutuvat kansainvälisiin ihmisoikeusnormeihin. Se tarkoittaa muutoksia naisten oikeuksia loukkaaviin lakeihin ja aktiivista toimintaa naisten syrjinnän poistamiseksi ja heidän oikeuksiensa suojelemiseksi.