Huhtikuun alussa, 8.4., vietettiin kansainvälistä romanien kansallispäivää. Amnestyn romanien oikeudet -verkosto järjesti päivän kunniaksi kirpputoritempauksen, jossa kampanjoitiin Italian romanien asumisoikeuksien puolesta. Tapahtuma toteutettiin yhteistyössä Helsingin Emmauksen ja Yhteiset lapsemme ry:n kanssa. Toimijat ottivat yhdessä kantaa romaneihin kohdistuvaa syrjintää vastaan, joka edelleen vuonna 2016 varjostaa juhlapäivää. Emmaus Helsinki lahjoitti päivän tuotot kirpputoreiltaan lyhentämättömänä päiväkeskus Hirundolle, joka auttaa liikkuvaa väestöä Helsingissä.
Euroopassa elää noin 10–12 miljoonaa romania, joista suuri osa kohtaa laajaa ja vakavaa syrjintää. Systemaattinen syrjintä ja rasistiset asenteet pitävät yllä romanien köyhyyttä: ala-arvoisia asumisoloja, puutteellista koulutusta ja vedensaannin vaikeuksia. Romanien pakkohäädöt ovat edelleen yleisiä esimerkiksi Romaniassa, Italiassa ja Ranskassa. Romanilapsia syrjitään koulujen opetuksessa esimerkiksi Tšekissä, Kreikassa ja Slovakiassa. Valtaväestön asenteet romaneja kohtaan ovat usein huomattavan kielteisiä, ja rasistiset hyökkäykset romaneja kohtaan ovatkin viime vuosina lisääntyneet.
”Romaneja kohdellaan eriarvoisesti vain, koska he ovat romaneja, pelkän etnisyyden takia. Asetelma on epäreilu”, Veera pohtii syrjinnän ydinongelmaa ja jatkaa: ”Ongelmia on monia, mutta syy niihin on varmaan kutakuinkin sama – asenne. Stereotypiat romaneista elävät voimakkaina. Saatetaan esimerkiksi ajatella, että romanien köyhyys tai ongelmat ovat itse aiheutettuja. Ongelmista syytetään haavoittuvaa ryhmää itseään.”
Toimintaa syrjinnän kierrettä vastaan
Veera Nurmeniemen Amnesty-polku alkoi aikoinaan jo lukioikäisen urasuunnitelmista.
”Amnesty kansainvälisenä järjestönä oli mulle tuttu”, hän kertoo. ”Se oli jo silloin mukana yhtenä vaihtoehtona, kun mietin, mitä haluan tehdä isona. Tulin melko määrätietoisesti ensin töihin Amnestyn teletiimiin 2010 ja harjoitteluun järjestön vaikuttamistyön tiimiin seuraavan vuoden syksyllä. Olin hoksannut, että kansalaisjärjestötoiminta on mun juttu. Opinnoissanikin tarkastelin juuri sitä teemaa.”
Työ Ammestyn toimistolla johti vapaaehtoistyöhön, jota Veera tällä hetkellä tekee. ”Olin harjoittelusta todella innoissani, ja kokemus rohkaisi jatkamaan samalla polulla. Kun romanien oikeuksien puolesta toimiva vapaaehtoisryhmä perustettiin, mua pyydettiin mukaan.”
”Samalla kun köyhyys johtuu syrjinnästä, se myös aiheuttaa syrjintää. Kierteestä on äärimmäisen vaikea ponnistaa ulos ilman apua.”
Heikot asumisolot, asunnottomuus ja pakkohäädöt ovat yksi akuuteista romanien syrjintään liittyvistä kysymyksistä Euroopassa. Veera näkee syrjinnän taustalla syvän eriarvoisuuden. ”Ongelmana on sellainen ajatusmaailma, että ihmisellä ei ole oikeuksia, jos hän ei omista mitään”, Veera analysoi. ”Kiinnostavaa on, kuinka viranomaiset tuhoavat koteja ja häätävät ihmisiä yhden lakipykälän nojalla ja tulevat siinä samalla rikkoneeksi useita muita, kuten Euroopan unionin syrjinnän vastaista lainsäädäntöä ja YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien sopimusta.” Syrjintä on itseään ruokkiva kierre, joka ei katkea, ellei siihen puututa: ”Samalla kun köyhyys johtuu syrjinnästä, se myös aiheuttaa syrjintää. Kierteestä on äärimmäisen vaikea ponnistaa ulos ilman apua.”
Amnestyn romanien oikeudet -verkosto kampanjoi aktiivisesti romanien syrjintää vastaan. Verkoston uutiskirje ilmestyy noin kerran kuukaudessa. Se kertoo kiinnostuneille romanien syrjinnän vastaisesta työstä ja ajankohtaisesta kampanjoinnista, johon voi osallistua. Veeralle romanien oikeuksien puolesta toimiminen ja aktivismi Amnestyssa tulevat olemaan tärkeitä myös jatkossa. ”Edelleen Amnesty on mun järjestö. Ihmisoikeudet on todella toimiva tulokulma monenlaisiin ongelmiin, erityisesti, kun etsitään ratkaisuja eriarvoisuuden ja epäoikeudenmukaisuuden ongelmiin.”
Kiinnostuitko toiminnasta Amnestyn romanien oikeudet -verkostossa? Tilaa verkoston uutiskirje.
Verkoston tavoittaa myös aktiivisesti päivitettävän Facebook-ryhmän kautta.