Tänään torstaina 21. marraskuuta julkaistu Surveillance Giants -raportti osoittaa, miten Googlen ja Facebookin valvontaan perustuva liiketoimintamalli loukkaa oikeutta yksityisyyteen sekä mielipiteen-, ajatuksen- ja ilmaisunvapauteen. Se uhkaa myös tasa-arvon toteutumista ja edistää syrjintää.
“Google ja Facebook dominoivat modernia elämää. Niiden valta digitaalisessa maailmassa perustuu miljardien ihmisten henkilökohtaisten tietojen keräämiseen ja kaupallistamiseen. Heidän kavala kontrollinsa horjuttaa yksityisyyden ydintä”, sanoo Amnesty Internationalin pääsihteeri Kumi Naidoo.
Sisään palveluihin henkilötietojen hinnalla
Google ja Facebook hallitsevat internetin merkittävimpiä sivustoja kaikkialla maailmassa, Kiinaa lukuunottamatta. Näiden kahden yrityksen omistamat alustat – kuten Instagram, Googlen hakukone, YouTube ja WhatsApp – määrittävät, miten ihmiset etsivät ja jakavat tietoa, kommunikoivat sekä osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Yritykset tarjoavat pääsyn alustoilleen ilman maksua. Rahan sijasta ihmiset maksavat palveluille henkilötiedoillaan. Tämän jälkeen heitä seurataan jatkuvasti – niin verkossa kuin sen ulkopuolella.
Alustat perustuvat algoritmeille, jotka käsittelevät valtavia määriä ihmisiltä kerättyä dataa. Algoritmit muodostavat datasta yksityiskohtaisia profiileja, joiden avulla voidaan ennustaa ihmisten käyttäytymistä ja manipuloida käyttäjäkokemuksia.
Henkilötiedot altistuvat väärinkäytöksille
Mainostajat maksavat Googlelle ja Facebookille mikrotargetoinnista, eli mainosten tarkasta kohdentamisesta. Algoritmien päättämä, tarkasti räätälöity sisältö altistaa yksilön syrjinnälle ja synnyttää sosiaalisia kuplia, joista voi kehittyä haitallisia ääri-ilmiöitä.
“Tämä ei ole se internet, johon ihmiset alussa sitoutuivat. Google ja Facebook ovat hiljalleen syöneet palasia yksityisyydestämme ja nyt olemme ansassa”, Naidoo toteaa.
“Olemme tilanteessa, jossa meidän täytyy joko antautua valvontakoneistolle tai luopua kaikista digitaalisen maailman eduista. Luopuminen ei ole vaihtoehto: ihmisen täytyy voida osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ilman, että hänen oikeuksiaan loukataan.”
Yritysten keräämät henkilötiedot altistuvat myös väärinkäytöksille. Cambridge Analytica -skandaali osoitti, miten henkilötietoja voidaan käyttää mielipidevaikuttamiseen. Mikäli henkilötiedot päätyvät vääriin käsiin, Facebookilla tai Googlella ei ole tehokkaita keinoja niiden käytön valvomiseen tai tietojen tuhoamiseen.
Internet kaipaa uudistamista
Suurten teknologiayritysten tulee kunnioittaa ihmisoikeuksia kaikessa toiminnassaan. Palveluiden käyttämisen ehtona ei voi olla se, että käyttäjä antaa oikeuden kerätä, levittää ja prosessoida henkilötietojaan kaupallisia tarkoituksia varten, sanoo Amnestyn Kumi Naidoo.
“Facebook ja Google eivät voi sanella sitä, miten elämme digitaalisessa ympäristössä. Internetin teknologia ei uhkaa ihmisoikeuksia, mutta samaa ei voi sanoa Facebookin ja Googlen liiketoiminnasta. On aika uudistaa tämä elintärkeä julkinen tila turvalliseksi kaikille.”
Valtioilla on velvollisuus suojella ihmisiä yritysten tekemiltä ihmisoikeusloukkauksilta. Siksi valtioiden täytyy uudistaa henkilötietojen keräämiseen liittyvä lainsäädäntö välittömästi.
Facebook ja Google ovat kiistäneet Amnestyn raportin johtopäätökset.