Etusivu Uutiset Julian Assangea ei pidä luovuttaa Yhdysvaltoihin

Julian Assangea ei pidä luovuttaa Yhdysvaltoihin

Julian Assange istuu brittiläisessä vankilassa odottamassa päätöstä luovutuksesta Yhdysvaltoihin. Amnesty katsoo, että Assangea vastaan nostetut vakoilusyytteet ovat uhka toimittajille ympäri maailman.

Australialaista toimittajaa ja WikiLeaksin perustajaa Julian Assangea syytetään muun muassa tietomurrosta ja salaisten asiakirjojen varastamisesta. Jos luovutus Yhdysvaltoihin toteutuu, häntä voi odottaa jopa 175 vuoden vankilatuomio. Käsittely mahdollisesta luovutuksesta käydään 24. helmikuuta Iso-Britanniassa.

”Assangen paljastamat asiakirjat sisältävät tietoa Yhdysvaltain armeijan tekemistä mahdollisista sotarikoksista. Yhdysvaltain hallituksen itsepintainen ajojahti on täysimittainen loukkaus sananvapautta kohtaan”, toteaa Massimo Moratti, Amnesty Internationalin Euroopan apulaisaluejohtaja.

Amnesty International vaatii, että Yhdysvaltojen viranomaisten on hylättävä kaikki vakoiluun liittyvät syytteet.

Yhdysvalloissa uhkana ihmisoikeusloukkaukset

Kansainvälinen oikeus kieltää ihmisen luovuttamisen maahan, jossa häntä uhkaa riski ihmisoikeusloukkauksesta. Jos Assange luovutetaan Yhdysvaltoihin, Iso-Britannia loukkaa kansainvälistä oikeutta.

Amnesty katsoo, että Yhdysvalloissa Assangea uhkaa vakavat ihmisoikeusloukkaukset. Mikäli Assangen syytteitä ei hylätä, Britannian viranomaisten on varmistettava, ettei häntä luovuteta Yhdysvaltoihin.

Epäkohtia paljastavia täytyy suojella

Amnesty uskoo, että Assangea syytetään vakoilusta, koska hän toi Yhdysvaltain armeijan asiakirjat julkisuuteen. Todellisuudessa hän vain teki työtään tutkivana toimittajana, eikä sen itsessään pitäisi olla rangaistavaa.

”Kansalaisilla on oikeus tietää mitä heidän hallituksensa tekevät – epäkohtia paljastavat toimittajat eivät saa joutua pelkäämään tekojensa seurauksia. Kaikki syytteet Assangea vastaan tulee hylätä”, Moratti jatkaa.

”Jos Assange luovutetaan Yhdysvaltoihin, hänellä on suuri riski joutua kaltoinkohdelluksi esimerkiksi pitkittyneen eristysvankeuden muodossa. Myös epäreilun oikeudenkäynnin uhka on suuri, kun otetaan huomioon Yhdysvaltain viranomaisten julkinen lokakampanja Assangea vastaan. Syytön kunnes toisin todistetaan ei näytä pitävän Assangen tapauksessa paikkaansa”, toteaa Moratti.

Näin Assangen syyttäminen on edennyt

2010: Alunperin Yhdysvallat syyttää Julian Assangea valtion tietokoneen hakkeroinnista. Syytteet koskevat Assangen vuotamia WikiLeaks-tiedostoja Irakin ja Afganistanin sodasta. Tuomio tämänkaltaisesta rikoksesta olisi maksimissaan viisi vuotta.

2012: Iso-Britanniassa oleskellessaan Assange pakoilee ehdonalaismääräystä ja hakee turvapaikkaa Ecuadorista. Turvapaikan saatuaan hän päätyy asumaan maan Lontoon-suurlähetystön sisällä seitsemän vuotta.

2019: Huhtikuussa Ecuador karkottaa Assangen suurlähetystöstään. Heti tämän jälkeen hänet pidätetään ja viedään vankilaan ehdonalaisrikkomuksesta.

Toukokuussa Yhdysvaltain oikeusministeriö nostaa 18 uutta syytettä Julian Assangea vastaan. Tapauksesta erikoisen tekee se, että Yhdysvallat käyttää uusissa syytteissään vanhaa vakoojalainsäädäntöä ensimmäistä kertaa sataan vuoteen.

2020: Assangen luovutuskäsittely käydään Iso-Britanniassa helmikuussa.

Seuraa meitä: