Hoitosuunnitelmat ovat normaali käytäntö. Niiden tarkoituksena on ohjata hoitoa, potilaan tahto huomioiden. Myös hoitojen rajaus voi olla tarpeellista, jotta voidaan välttää potilasta kohtuuttomasti kuormittavia tai tarpeettomia hoitoja.
On kuitenkin oleellista, että hoitosuunnitelma tehdään yhteistyössä potilaan ja hänen lähiomaistensa kanssa.
Sosiaali- ja terveysministeriö on kehottanut päivittämään kaikkien pitkäaikaishoidossa ja hoivan parissa olevien potilaiden ja asukkaiden hoitosuunnitelmat. Toimeen on jo ryhdytty Keski-Suomessa, Lapissa ja Pohjois-Savossa.
Hoitosuunnitelmien tulee toki olla asianmukaisesti päivitettyjä, mutta ajankohta herättää huolta. Ylen tietojen mukaan osa lääkäreistä on myöntänyt, että koronapandemia on ollut syynä ikäihmisten hoidon rajausten tarkistamiseen.
Hoitosuunnitelmien tulee olla yksilöllisiä. Niiden tarkoituksena tulee olla vain ja ainoastaan potilaan edun turvaaminen. Ehdottomat päätökset liittyen hoidon rajaamiseen eivät ole hyväksyttäviä ihmisoikeuksien näkökulmasta. Mahdollisen hoidon rajauksen tulee perustua hoitavien lääkäreiden yksilölliseen kliiniseen arvioon. Jokaisella ihmisellä on yhdenvertainen oikeus elämään ja terveyteen.
Kynnys ry on tuonut esille huolensa siitä, että joillain alueilla Suomessa olisi jo tehty ennakoivia päätöksiä. Niiden mukaan kehitysvammaisten asumisyksiköiden asukkailta tultaisiin kokonaan epäämään tehohoito koronapandemian aikana.
Haluamme muistuttaa, että hoitoa ei voi evätä esimerkiksi iän tai vammaisuuden perusteella. Ennakkoon tehdyt päätökset tietyn hoidon rajaamisesta tietyltä ihmisryhmältä loukkaavat ihmisoikeuksia. Tällaiseen ei voida sortua Suomessa edes vaikeina aikoina.
Teksti: Mariko Sato. Kirjoittaja aloittaa Amnestyn Suomen osaston taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien asiantuntijana toukokuussa 2020.
Amnestyn blogissa ilmaistut näkemykset ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta järjestön virallista kantaa.