Vetoomus toimitettiin tiistaina 29.1.2013 Kiinan viranomaisille. Amnesty vastustaa kuolemanrangaistusta kaikissa tapauksissa.
”Tuntuu uskomattoman hienolta, että pienen kaupungin verran suomalaisia osoitti solidaarisuutta maailman toisella puolella elävälle naiselle,” toteaa Anu Tuukkanen, Amnestyn Suomen osaston maakohtaisen työn asiantuntija.
”Toivomme, että eri maista tulevilla vetoomuksilla on vaikutusta Kiinan viranomaisiin ja teloitus saadaan pysäytettyä.”
Naisiin kohdistuva väkivalta on ongelma Kiinassa
Naisiin kohdistuva väkivalta, myös lähisuhteissa, on ihmisoikeusloukkaus. Se tuomitaan naisten syrjinnän poistamista koskevassa yleissopimuksessa, jossa Kiina on mukana.
Sopimuksen osapuolena Kiinan tulee toimia naisiin kohdistuvan väkivallan ennalta ehkäisemiseksi ja tutkia tehokkaasti kaikki väitteet naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Naisiin kohdistuvasta väkivallasta epäillyt henkilöt tulee saattaa oikeuden eteen ja heidät tulee tuomita oikeudenmukaisessa oikeudenkäynnissä riippumatta siitä, ovatko he yksityisiä ihmisiä kuten Li Yanin aviomies vai julkisia toimijoita.
Sopimus myös velvoittaa Kiinaa varmistamaan toimiva hyvitys, mukaan lukien vahingonkorvaus Li Yanin kaltaisille väkivallan uhreille.
Korkein oikeus käsittelee kaikki kuolemantuomiot
Tammikuussa 2007 palautettiin vuodesta 1982 poissa käytöstä ollut menettely, jossa Kiinan korkein oikeus käy läpi kaikki kuolemantuomiot. Korkein oikeus käsittelee nyt kaikki kuolemantuomioon johtaneet päätökset, ja sillä on valtuudet hyväksyä tuomio tai palauttaa tapaus uudelleen käsiteltäväksi tuomioistuimeen.
Amnesty International kyseenalaistaa kuolemantuomioon johtavien oikeudenkäyntien oikeudenmukaisuuden Kiinassa. Kiinan lainsäädännön, käytäntöjen ja Kiinan kansainvälisten, oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin liittyvien ihmisoikeussitoumusten välillä on myös merkittäviä ristiriitoja. Syytetyillä on lisäksi usein vain rajalliset mahdollisuudet oikeusapuun ja poliisi painostaa usein syytetyiltä tunnustuksia kiduttamalla tai pahoinpitelyllä.
Korkeimman oikeuden kuolemantuomioita arvioiva prosessi ei ole läpinäkyvä eikä tuomitun ole mahdollista anoa armahdusta sen jälkeen, kun kaikki valitusmahdollisuudet eri oikeusasteissa on käytetty.
Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa (artikla 6 (4)) taataan kaikille kuolemaantuomituille mahdollisuus armahduksen anomiseen tai tuomion muuttamiseen muuksi kuin kuolemanrangaistukseksi. Kiina on allekirjoittanut sopimuksen, mutta ei ole vielä ratifioinut sitä.
Kiinassa teloitetaan vuosittain tuhansia
Kuolemanrangaistus on Kiinassa käytössä rangaistuksena ainakin 55 eri rikoksesta. Hallitus poisti kuolemanrangaistuksen 13 rikoksen rangaistusasteikosta, mutta se on edelleen käytössä rangaistuksena useista väkivallattomista rikoksista, kuten korruptiosta ja huumeisiin liittyvistä rikoksista.
Kiinan viranomaisten mukaan teloitusten määrä on pudonnut sen jälkeen, kun kaikki kuolemantuomiot alettiin jälleen tuoda Korkeimman oikeuden käsiteltäviksi vuonna 2007. Asiaan liittyvät tilastot on kuitenkin luokiteltu valtionsalaisuuksiksi, eikä niitä luovuteta nähtäväksi.
Kiinalaisten lainoppineiden ja oikeusviranomaisten arvioiden mukaan teloitusten määrä olisi vähentynyt 10-15 prosentilla vuosittain vuodesta 2007 alkaen. Kuolemanrangaistustuomioiden määrää ja sen kehitystä tai toimeenpantujen teloitusten määrän väitettyä vähenemistä on kuitenkin mahdotonta arvioida, sillä Kiinan viranomaiset peittelevät tietoja.
Amnesty Internationalin arvion mukaan Kiinassa kuitenkin teloitetaan vuosittain tuhansia ihmisiä, enemmän kuin muualla maailmassa yhteensä.