Transihminen on yleiskäsite ihmisille, joiden sukupuoli-identiteetti ei vastaa sitä sukupuolta, johon hänet on syntymässä määritelty. Transihmisiä ovat esimerkiksi transsukupuoliset naiset ja miehet sekä transgenderit, jotka voivat kokea itsensä esimerkiksi sukupuolettomiksi tai elää mieheyden tai naiseuden rajalla, välillä tai ulkopuolella.
Sukupuolen korjaamisella tarkoitetaan yleensä lääketieteellisiä hoitoja, joilla transsukupuolinen tai transgender henkilö voi korjata kehoaan vastaamaan kokemaansa sukupuolta. Juridinen sukupuoli puolestaan on sukupuoli, joka on merkitty ihmisen henkilöllisyyspapereihin. Sukupuolen juridinen vahvistaminen tarkoittaa henkilötodistuksen sukupuolimerkinnän muuttamista henkilön sukupuoli-identiteettiä vastaavaksi.
Tuoreessa The state decides who I am: lack of legal recognition for transgender people in Europe -raportissa kuvatun räikeän ihmisoikeusongelman ytimessä ovat tilanteet, jolloin henkilötodistukseen merkitty juridinen sukupuoli ei vastaa ihmisen kokemusta omasta sukupuolestaan. Suomessa ja muissa tutkimuksen maissa prosessi sukupuolen juridiseen vahvistamiseen on pitkä, ihmisoikeuksia loukkaava ja alentava.
Raportti tarkastelee transihmisten oikeuksien toteutumista ja sukupuolen juridisen vahvistamisen ehtoja Suomessa, Tanskassa, Norjassa, Saksassa, Irlannissa, Ranskassa ja Belgiassa.
Nöyryyttävä prosessi
Suomenkin hyväksymien kansainvälisten suositusten mukaan sukupuolen juridisen vahvistamisen, eli henkilöllisyystodistuksen sukupuolimerkinnän muuttamisen on oltava nopeaa, avointa ja sujuvaa ja sen on kunnioitettava ihmisten yksityisyyttä ja ihmisarvoa. Prosessi on kuitenkin tällä hetkellä kaikkea muuta.
Tutkimuksessa haastateltu 20-vuotias transmies kuvaa sukupuolen juridiseen vahvistamiseen tähtäävää prosessia nöyryyttäväksi. ”Ihmisellä tulisi aina olla oikeus päättää omasta kehostaan. On nöyryyttävää vastata tutkimuksissa kaikenlaisiin kysymyksiin ja hoidot on pakko ottaa, jos aikoo päästä elämässään eteenpäin.”
Suomen lisäksi viidessä muussa tutkitussa maassa sukupuolen juridinen vahvistaminen edellyttää laajoja selvityksiä henkilön sukupuolikokemuksesta. Selvityksen saaminen kestää usein vuosia. Monet raporttiin haastatellut transihmiset pitivät tutkimuksia hyvin nöyryyttävinä. Useat heistä kokivat, että heidän täytyi esimerkiksi psykologin haastatteluissa olla korostetun maskuliinisia tai feminiinisiä saadakseen tarvittavan transsukupuolisuus-diagnoosin.
”Melkein ensimmäiseksi minulle sanottiin, että hiustyylini on ’naisellinen’. Transtutkimuksissa ihmistä arvioidaan jatkuvasti sen perusteella, miten ’tyttömäinen’ tai ’poikamainen’ hän on”, sanoo 20-vuotias Juudas Kannisto raportissa.
Edellytyksenä muista ihmisoikeuksista luopuminen
Suomessa sukupuolenkorjausprosessiin hakeutuu vuosittain noin 200 ihmistä. Heistä kaikki eivät hae sukupuolen juridista vahvistamista. Euroopassa elää arviolta 1,5 miljoonaa ihmistä, jotka eivät koe syntymässä määriteltyä sukupuolta oikeaksi.
”Kaikkien raportissa tutkittujen maiden lainsäädännöt luovat tilanteen, jossa sukupuolen juridista vahvistamista hakeva henkilö joutuu luopumaan toisista ihmisoikeuksistaan, kuten fyysisestä itsemääräämisoikeudestaan tai oikeudestaan yksityiseen ja perhe-elämän suojaan. Valtioiden on kunnioitettava ihmisten oikeutta määritellä oma sukupuolensa, eikä sukupuolen juridista vahvistamista hakevaa ihmistä saa pakottaa mihinkään lääketieteellisiin tutkimuksiin tai hoitoihin”, sanoo Amnestyn Suomen osaston sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntija Tiina Oikarinen.
Sukupuolen juridinen vahvistaminen on tutkituissa maissa mahdollista vain, jos ihminen suostuu terveydenhuoltojärjestelmässä tehtäviin tutkimuksiin ja toimenpiteisiin, kuten hormonihoitoihin, sterilisaatioon tai leikkauksiin. Suomessa sukupuolen juridinen vahvistaminen edellyttää myös avioliitossa olevien vaihtavan siviilisäätynsä rekisteröidyksi parisuhteeksi. Viisi tutkituista maista vaatii sukupuolen juridista vahvistamista hakevia ihmisiä olemaan lisääntymiskyvyttömiä. Suomessa vaatimus voi johtaa pakotettuun hormonihoitoon.
”Ihmiset tuijottavat hyvin pitkään”
Raporttiin haastatellut transihmiset kertoivat sukupuolen juridisen vahvistamisen olevan heille äärimmäisen tärkeää siksi, että he pystyisivät esimerkiksi hakemaan opiskelu- tai työpaikkaa, matkustamaan tai hoitamaan arkisia asioita ilman, että joutuvat jatkuvasti selittämään toisille omaa sukupuoli-identiteettiä. He kertoivat kohdanneensa syrjintää monissa tilanteissa, joissa he joutuvat näyttämään henkilöllisyystodistuksensa, johon merkitty sukupuoli ei vastaa heidän sukupuoli-identiteettiään.
”Henkilötunnuksen näyttäminen on aina yhtä nöyryyttävä hetki, ja kaikki tilanteet, joissa juridinen sukupuoli tulee esiin, saavat ihmiset tuijottamaan hyvin pitkään”, raporttiin haastateltu suomalainen 20-vuotias transihminen kertoi Amnestylle.
Lainsäädäntöä uudistetaan
Raportista selviää, että sukupuolen juridista vahvistamista koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan Suomen lisäksi myös useissa muissa Euroopan maissa. Tuki ihmisoikeusmyönteisille muutoksille kasvaa myös Suomessa. Raporttiin haastatellut Helsingin ja Tampereen transyksiköiden edustajat ilmoittivat kannattavansa lisääntymiskyvyttömyys- ja naimattomuusvaatimuksen poistamista laista, ja valtiosihteeri Ulla-Maija Rajakangas ilmoitti Amnestyn seminaarissa viime marraskuussa kannattavansa itsemääräämisoikeuteen perustuvaa lainsäädäntöä.