Viime kuukausien tiivistahtinen kampanjatyö ihmisoikeuksia kunnioittavan Suomen puolesta kulminoitui sunnuntai-iltana intensiiviseen tv:n tuijotukseen, kun eduskuntavaalien ääniä laskettiin. Keskustan vaalivoitto oli jo etukäteen selvä, eikä muiden kolmen suuren puolueen keskinäinen järjestyskään viimeisten kannatustutkimusten valossa ollut suuri yllätys.
Vaalivoittaja keskusta vastasi kannattavansa kuutta seitsemästä tavoitteestamme
Amnestyn eduskuntapuolueille tekemässä kyselyssä vaalivoittaja keskusta vastasi kannattavansa kuutta seitsemästä vaalitavoitteestamme. Naisiin kohdistuvan väkivallan tehokas torjunta, lailliset maahantulokeinot turvapaikanhakijoille, säilöönoton rajoittaminen sekä translain uudistaminen itsemääräämisoikeuteen perustuvaksi ovat siis todennäköisen pääministeripuolueen mielestä edistämisen arvoisia asioita.
Keskustan hallituskumppaneiksi povataan kahta kolmesta muusta suuresta puolueesta. Näistä SDP oli puoluekyselyssä kaikkien tavoitteidemme kannalla ja kokoomus vastasi myöntävästi viiteen seitsemästä kysymyksestä. Laillisten maahantulokeinojen lisäämistä ja translain uudistamista kokoomus ei puolueena kannattanut.
Etenkin translain suhteen kokoomuksesta löytyy kuitenkin myös toisenlaista näkemystä. Esimerkiksi puolueen puheenjohtaja Alexander Stubb kertoi viime vuonna järjestötapaamisessa kannattavansa lakimuutosta. Kansanedustaja Jaana Pelkonen puolestaan on kampanjoinut translakiuudistuksen puolesta ja vaati Amnestyn Korkea aika -kampanjan vaalilupauksensa yhteydessä translain uudistamista tulevalla hallituskaudella.
Kannatusta kaikissa puolueissa
Neljännen suuren, perussuomalaisten tuki ihmisoikeuksille ei ole yhtä itsestään selvää. Amnestyn puoluekyselyssä perussuomalaiset kannattivat ainoastaan turvakotipaikkojen ja muiden väkivallan uhrien palveluiden lisäämistä. Tämä on hyvä alku. Lisäksi myös perussuomalaisten kansanedustajien joukossa on ihmisoikeuskysymyksissä puolueen yleisen linjan kyseenalaistavia ihmisiä. Esimerkiksi Kike Elomaa kertoi järjestöjen vaalipaneelissa maaliskuussa kannattavansa translakiuudistusta ja tekevänsä töitä asian eteen puolueensa sisällä.
Ei pidä unohtaa myöskään pienempiä puolueita, joista osa saattaa päätyä hallitukseen. Näistä vihreät, vasemmistoliitto ja RKP kannattivat puoluekyselyssä kaikkia Amnestyn tavoitteita ja kristillisdemokraatitkin viittä seitsemästä.
Ihmisoikeuksiin sitoutuneet päättäjät tarvitsevat tukea ja sparrausta
Amnestyn Korkea aika -kampanjan verkkosivuilla yli 400 ehdokasta sitoutui ihmisoikeuksien edistämiseen. Näiden joukosta eduskuntaan tuli valituksi 50 ehdokasta, kuten puoluejohtajat Ville Niinistö, Paavo Arhinmäki ja Carl Haglund, keskustan, SDP:n ja kokoomuksen varapuheenjohtajat Annika Saarikko, Anne-Mari Virolainen ja Sanna Marin. Sitoutuneiden joukossa on myös kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä. Lisäksi moni muu on osoittanut muilla keinoin kannattavansa ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa.
Vaikka määrä olisi mieluusti saanut olla suurempikin, on tärkeä huomata, että sitoutuneiden joukossa on edustajia kaikista eduskuntapuolueista. Nämä ihmisoikeuksiin sitoutuneet päättäjät tarvitsevat tukea ja sparrausta sen varmistamiseksi, että vaalilupaukset myös toteutuvat. Myös monella nyt eduskunnan ulkopuolelle jääneellä ihmisoikeuksiin sitoutuneella on mahdollisuus vaikuttaa oman puolueensa sisällä.
Mitä siis tehdä nyt?
Jos ihmisoikeuksien edistäminen on sinulle tärkeää, tartu toimeen.
1. Ota yhteyttä Amnestyn vaalitavoitteisiin sitoutuneisiin kansanedustajiin, kiitä heitä ja muistuta heitä sitoumuksestaan.
2. Lähesty myös muita kansanedustajia ja kerro, että toivot heidän työskentelevän ihmisoikeuksien puolesta.
3. Kiitä myös eduskunnan ulkopuolelle jääneitä sitoutumisesta ihmisoikeustyöhön ja kehota heitä vaikuttamaan puolueensa sisällä.
4. Tue työtämme ja autat meitä pitämään ihmisoikeuksia esillä myös seuraavat neljä vuotta.
On korkea aika ihmisoikeusmyönteiselle Suomelle!
Niina Laajapuro on Amnestyn Suomen osaston ihmisoikeustyön johtaja.
Amnestyn blogissa ilmaistut näkemykset ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta järjestön virallista kantaa.