Tuoreen raportimme mukaan Myanmarista aiemmin tänä vuonna meriteitse paenneita, rohingya-vähemmistöön kuuluvia naisia, miehiä ja lapsia on pidetty helvetillisissä oloissa ja kaupattu pakkotyöhön. Ihmissalakuljettajat ovat hakanneet ja tappaneet ihmisiä lunnaiden toivossa, ja hukkuneita on todennäköisesti enemmän kuin aikaisemmin on arvioitu.
Deadly journeys: The refugee and trafficking crisis in Southeast Asia -raportti perustuu yli 100 rohingya-pakolaisen haastatteluun. Suurin osa haastateltavista oli ihmiskaupan uhreja, ja monet heistä olivat lapsia. Monet haastateltavista olivat saapuneet Indonesiaan paettuaan Myanmarista tai Bangladeshista Andamaanienmeren kautta.
Kaakkois-Aasian sadekausi on nyt ohi ja uusi “purjehduskausi” alkamassa Bengalinlahdella ja Andamaanienmerellä, minkä vuoksi tuhannet vainotut ihmiset saattavat lähteä jälleen vaaralliselle matkalle meren yli. Vaadimme alueen hallituksia välittömiin toimiin kriisin ratkaisemiseksi.
“Myanmarin hallintoa pakenevat rohingya-pakolaiset kertoivat kokeneensa veneissä lähes päivittäin fyysistä väkivaltaa. Edes lapset eivät säästyneet siltä. Lukemattomat ihmiset ovat kuolleet merellä ja joutuneet pakkotöihin”, Amnestyn Suomen osaston oikeudellinen asiantuntija Susanna Mehtonen sanoo.
“Myanmarin hallintoa pakenevat rohingya-pakolaiset kertoivat kokeneensa veneissä lähes päivittäin fyysistä väkivaltaa. Edes lapset eivät säästyneet siltä.”
YK arvioi, että ainakin 370 ihmistä on kuollut alueen vesillä tämän vuoden tammi-kesäkuussa. Uskomme, että luku saattaa olla paljon korkeampi. Järjestön jututtamat silminnäkijät kertoivat nähneensä useita kymmeniä isoja veneitä täynnä ihmisiä, mutta YK-lähteiden mukaan näistä veneistä vain viisi saapui Indonesiaan ja Malesiaan. Sadat tai jopa tuhannet ihmiset ovat merimatkan jäljiltä edelleen kadoksissa.
Monet rohingya-pakolaiset kertoivat nähneensä alusten miehistön tappavan ihmisiä, jos heidän perheensä eivät olleet suostuneet maksamaan lunnaita. Jotkut ammuttiin, toiset heitettiin yli laidan ja jätettiin mereen kuolemaan. Jotkut kuolivat ruuan ja veden puutteeseen tai tauteihin.
Käytännössä jokainen haastateltava kertoi, että oli tullut pahoinpidellyksi tai todistanut muihin pakolaisiin kohdistuvaa vakavaa väkivaltaa. Salakuljettajat hakkasivat ihmisiä metallisilla ja muovisilla pampuilla jopa tuntikausia vain sen vuoksi, että he olivat pyytäneet saada ruokaa tai päästä käymälään. Monille oli jäänyt pahoinpitelystä pitkäaikaisia fyysisiä tai psyykkisiä vammoja.
Rohingyat kärsivät vainoa ja syrjintää
Rohingyat ovat kärsineet kotimaassaan Myanmarissa vuosikymmenten ajan vainosta ja syrjinnästä. Heiltä on käytännössä kielletty maan kansalaisuus. Viimeisin väkivallan aalto vähemmistöön kuuluvia vastaan alkoi vuonna 2012, minkä seurauksena kymmenet tuhannet rohingyat elävät ylikansoitetuilla leireillä epäinhimillisissä oloissa.
“Monet rohingyat ovat niin epätoivoisia, että he ovat valmiita riskeeraamaan henkensä merellä. Kriisin syihin on pureuduttava, ja Myanmarin hallituksen on välittömästi lopettava rohingya-vähemmistön vainoaminen”, Susanna Mehtonen sanoo.
Tämän vuoden toukokuussa Indonesia, Malesia ja Thaimaa työnsivät ylitäysiä pakolaisaluksia takaisin rannoiltaan ja estivät tuhansien epätoivoisten ihmisten pääsyn maihin. Kansainvälisen arvostelun seurauksena Indonesia ja Malesia sopivat ottavansa vastaan turvapaikanhakijoita sillä ehdolla, että joku toinen maa asuttaa turvapaikanhakijat ensi vuoden toukokuuhun mennessä.
“Ilman hallitusten välistä yhteistyötä vakavat ihmisoikeusloukkaukset haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä kohtaan tulevat jatkumaan. Alueen hallitusten on toimittava ihmissalakuljettajia vastaan ja perustettava toimiva meripelastusoperaatio. Hallitusten täytyy estää tämän inhimillisen tragedian toistuminen”, Mehtonen sanoo.