Etusivu Blogi Ali Aarrassin kirje vankilasta: ”Päivät tuntuvat loputtomilta”

Ali Aarrassin kirje vankilasta: ”Päivät tuntuvat loputtomilta”

On kulunut viisi vuotta siitä, kun Espanja palautti belgialais-marokkolaisen Ali Aarrassin Marokkoon. Tämä tapahtui siitä huolimatta, että YK:n Ihmisoikeuskomitea varoitti espanjalaisviranomaisia siitä, että Ali oli vaarassa joutua kidutetuksi Marokossa.

Marokon tiedusteluviranomaiset pitivät Alia 12 päivää salaisessa pidätyskeskuksessa Témarassa. Häntä hakattiin jalkapohjiin, hänelle annettiin sähköshokkeja kiveksiin, häntä roikotettiin ranteista pitkiä aikoja ja poltettiin savukkeilla. Hän istuu nyt 12 vuoden tuomiota aseiden välittämisestä ja kuulumisesta terroritekojen suunnittelusta epäiltyyn ryhmään. Tuomio perustuu pelkästään kiduttamalla saatuun ”tunnustukseen”.

Ali aikoo kuitenkin saada oikeutta.

YK:n kidutusta käsittelevä erityisraportoija vieraili Ali Aarrassin luona vuonna 2012 ja vahvisti hänen joutuneen kidutetuksi. Vaikka Marokon viranomaiset ilmoittivat toukokuussa 2014 tutkivansa Alin syytökset kidutuksesta, ovat hänen asianajajansa ilmoittaneet, että tutkinta on lopetettu. Asianajajien mukaan yhtäkään silminnäkijää ei ole haastateltu eikä rikospaikkaa ole tutkittu. Asianajajat eivät myöskään ole saaneet raporttia lääkärintarkastuksesta, joka Alille tehtiin vuosi sitten kidutuksen tutkimiseksi.

Ali aikoo kuitenkin saada oikeutta. Tänä vuonna hän oli 72 päivää nälkälakossa vaatien, että Marokon viranomaiset vapauttavat hänet välittömästi. Tänään julkaistussa koskettavassa kirjeessään Ali kiittää kaikkia, jotka ovat lähettäneet hänelle kirjeitä antaen hänelle voimaa ja toivoa.

Emme ole pystyneet vahvistamaan kaikkia seikkoja, jotka Ali Aarrass kertoo kirjeessään, mutta se ansaitsee tulla julkaistuksi. Hänen ilmaisemansa näkemykset ovat hänen omiaan.

Alin kirje

Päivät tuntuvat loputtomilta, mutta yritän pysyä positiivisena, itseni ja perheeni takia. Haluan niin kovasti nähdä heidät jälleen. Vanhempani, vaimoni, tyttäreni, joita rakastan niin paljon. Kaipaan heitä kaikkia valtavasti.

Olen aina yksin sellissäni, sillä olen korkean turvallisuustason vankilassa, mikä tarkoittaa pysyvää eristystä. Täällä ei ole mitään tekemistä. Odotan aina vain seuraavaa puhelua perheeltäni. Se on ainoa mikä saa minut jatkamaan. Kun kuulen heidän äänensä, kun kuulen heidän olevan kunnossa, kun saan nauraa heidän kanssaan, se on minulle kuin happea.

Ja sitten ovat ne lukuisat kirjeet, joita saan kaikista maailman kolkista, kiitos Amnestyn! Ne lämmittävät sydäntäni ja antavat minulle energiaa!

Ja sitten ovat ne lukuisat kirjeet, joita saan kaikista maailman kolkista, kiitos Amnestyn! Ne lämmittävät sydäntäni ja antavat minulle energiaa!

Päivät tuntuvat loputtomilta, mutta niin kauan kuin olen hereillä pystyn vastustamaan kaikkea pahaa. Uhkauksia, nöyryytystä, loukkauksia ja jopa pahoinpitelyjä.

Pahinta on öisin.

Kuten niin monina öinä aikaisemmin, heräsin viime yönä kylmässä hiessä painajaisen takia. Kello oli kolme aamuyöllä. Nämä pelosta ja huolesta johtuvat yhtäkkiset herätykset ovat yleisiä, ja joka kerta minun on noustava ylös sängystäni ja jaloiteltava sellissäni. Käveleminen on vaikeaa, mutta pakotan itseni liikkeelle. Päivisin olen pelkojeni herra, mutta kun nukun alitajuntani ottaa vallan, enkä pysty taistelemaan pelkoa vastaan.

Makaan usein pitkään hereillä yrittäen nukahtaa. Se on usein turhaa, sillä nukahtaakseen on tunnettava olonsa turvalliseksi. Rukoilen usein aamunkoitteessa. Hiljaisuuden rikkoo vain nyyhkytykseni, kun rukoilen tässä hiljaisuudessa perheeni, tuttavieni ja koko maailman sorrettujen puolesta. Rukouksen lopussa pyydän Häntä päästämään minut vapaaksi. Kiitän Häntä oikeudesta elää ja kaikesta kauniista elämässäni…

On vielä pimeää, kun lopetan. Nukahdan viimein, mutta herään avainten kääntymiseen lukossa. Vartijat herättävät minut ja valmistaudun aamiaiseeni.

Näin yöni ovat kuluneet hyvin pitkään.

Sillä ei ole väliä, kuinka monta kertaa minulle kerrotaan, että ulkopuolinen tuki on hyödytöntä. Olen vakuuttunut siitä, että se ei ole totta. Sillä vaikka en vapautuisi ennen tuomioni loppua, lupaan teille, että ihmisoikeuspuolustajien työ on meille tärkeää.

Ja jos minulla olisi viesti, jonka haluaisin antaa koko maailmalle, se olisi tämä:

Te jotka nautitte vapaudesta!
Te joilla ei ole mitään käsitystä, miltä se tuntuu menettää!
Te jotka ette ehkä haluakaan tietää!
Te jotka luulette sen tapahtuvan vain niille, jotka ovat syyllisiä!
Te olette väärässä. Olen syytön mies ja täällä olen!
Käytä muutama minuutti ihmisoikeuspuolustajien rohkaisemiseen ja tukemiseen.
Tämä työ auttaa minun kaltaisiani pysymään vahvana ja toiveikkaana. Ei niin yksin!
Kun saa tukea, jaksaa vastustaa olosuhteita, joiden vankina on.
On asioita, joita ei koskaan voi unohtaa.
En koskaan unohda teitä, jotka tuitte minua.

Ali Aarrass
Salé II vankila
Marokko

Lähetä solidaarisuuskortti Ali Aarrassille

”Ne lukuisat kirjeet, joita saan kaikista maailman kolkista, kiitos Amnestyn! Ne lämmittävät sydäntäni ja antavat minulle energiaa!” Auta Alia jatkamaan taistelua oikeuksiensa puolesta. Lähetä hänelle solidaarisuuskortti. Tulostamme ja postitamme kortin puolestasi.

1

Valitse kuva

2

Kirjoita viesti

3

Lähettäjän yhteystiedot

Virhe: Puhelinnumeron tulee alkaa nollalla ja siinä tulee olla vähintään kuusi merkkiä. Puhelinnumerossa ei saa olla välejä tai välimerkkejä.

4

Valitse summa

Kahden ja puolen euron maksulla katetaan kortin paino- ja postituskulut sekä palvelun ylläpito. Valitsemalla suuremman summan tuet Amnestyn työtä ihmisoikeuksien puolesta. Lisätietoa solidaarisuuskorteista.

Seuraa meitä: