Maailmalla on käynnissä salakavala ihmisoikeudet kyseenalaistava kehitys. Ihmisoikeuksien lisäksi vaarassa ovat myös niitä suojelevat instituutiot. Näin varoitetaan ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin vuosiraportissa, joka kuvaa ihmisoikeuksien tilaa maailmalla vuonna 2015. Raportti julkaistiin 24. helmikuuta.
Raportin mukaan YK:n ihmisoikeuselimet, Kansainvälinen rikostuomioistuin sekä Euroopan neuvoston kaltaiset alueelliset ihmisoikeuksia puolustavat instituutiot ovat joutuneet omia ihmisoikeusongelmiaan peittelevien valtioiden heikentämiksi. Vaarantuminen näkyy alirahoituksena sekä suoranaisina hyökkäyksinä näitä instituutioita vastaan. Raportin mukaan monet valtiot väittävät häpeilemättä ihmisoikeuksien suojelemisen olevan uhka turvallisuudelle, laille ja järjestykselle sekä ”kansallisille arvoille”.
”Ihmisoikeusjärjestelmä kyseenalaistetaan nyt maailmalla entistä voimakkaammin. Myös Suomessa on kuultu yhä enemmän puheenvuoroja, joissa kansainväliset sopimukset ja ihmisoikeudet asetetaan kyseenalaisiksi”, Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Niina Laajapuro sanoo.
Periaatteellisen johtajuuden puuttuessa ihmisoikeuksien asema eurooppalaisten demokratioiden kulmakivenä näytti horjuvammalta kuin koskaan. Vaikka EU on maailman vaurain talousalue, se epäonnistui vastaamaan pakolaisten hätään inhimillisesti, yhtenäisesti ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Yli 3 700 pakolaista ja siirtolaista kuoli vuonna 2015 pyrkiessään Eurooppaan.
Amnesty toivoo YK:lle vahvaa pääsihteeriä
Ihmisoikeuksia suojelevien rakenteiden kyseenalaistaminen on vaikuttanut myös YK:n toimintaan. YK ja sen pakolaisia sekä ihmisoikeuksia puolustavat ala- ja erityisjärjestöt kohtasivat välinpitämättömyyttä ja vihamielisyyttä eri puolilla maailmaa vuonna 2015. Syyrian konflikti on yksi kammottava esimerkki YK:n kyvyttömyydestä varmistaa kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeusnormien noudattaminen sekä niitä loukkaavien tahojen saattaminen vastuuseen.
Amnesty vaatii YK:n jäsenmaita ja turvallisuusneuvostoa uudistamaan perinteikästä maailmanjärjestöä. Tammikuussa 2017 aloittava uusi pääsihteeri on valittava oikeudenmukaisessa ja avoimessa prosessissa. YK:n jäsenvaltioilla on nyt historiallinen tilaisuus uudistuksiin valitsemalla tehtävään pääsihteerin, jolla on lujuutta haastaa ihmisoikeuksia loukkaavat maat.
Raportti kritisoi Suomea riittämättömistä toimista naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi
Suomea vuosiraportti arvostelee riittämättömistä toimista naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisessa työssä. Suomessa astui elokuussa voimaan naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastainen Istanbulin sopimus, mutta monet sopimuksen vaatimista konkreettisista toimista ovat yhä toteuttamatta. Suomessa ei ole esimerkiksi riittävästi turvakoteja tai ympärivuorokautista auttavaa puhelinta väkivallan uhreille.
”Itseäni jaksaa ällistyttää, miten hitaasti naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen työ etenee Suomessa. Ongelman laajuus ja sen ratkaisemiseksi tarvittavat keinot ovat olleet jo pitkään hyvin tiedossa, mutta resurssit tähän työhön ovat täysin alimitoitetut. Naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisesta työstä puhutaan aina kauniisti juhlapuheissa, mutta nyt tarvittaisiin vihdoinkin riittävästi rahaa ja konkreettisia toimia”, Laajapuro sanoo.
Raportti arvostelee Suomea myös turvapaikanhakijalasten säilöönotosta. Kesällä 2015 voimaan astuneessa laissa kiellettiin Suomessa yksin olevien alle 15-vuotiaiden lasten säilöönotto kaikissa tilanteissa. Rajoitus ei kuitenkaan ole riittävä, sillä 15–17-vuotiaat lapset voidaan yhä ottaa säilöön maasta poistettaessa. Myös lapsiperheitä voidaan edelleen ottaa säilöön.
Raportti muistuttaa myös, että Suomen translaki loukkaa transihmisten ihmisoikeuksia. Jos henkilö haluaa muuttaa henkilötodistuksen sukupuolimerkinnän omaa sukupuoli-identiteettiään vastaavaksi, häneltä vaaditaan muun muassa todistusta lisääntymiskyvyttömyydestä, lääketieteellistä selvitystä sekä täysi-ikäisyyttä.
Vuosiraportti löytyy liitteenä tästä tiedotteesta. Lisätietoja antavat:
Niina Laajapuro, toiminnanjohtaja, p. 044 555 4911
Aishi Zidan, tiedottaja, p. 040 833 1532
Esimerkkejä hyökkäyksistä ihmisoikeuksia ja ihmisoikeusjärjestelmää vastaan eri puolilta maailmaa:
Britannia: Kiihdytti massavalvontaa verkossaterrorismin vastaisten toimien nimissä. Yritti luikerrella eroon Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen valvonnasta.
Egypti: Pidätti tuhansia ihmisiä ”kansallisen turvallisuuden” nimissä. Pitkitti satojen ihmisten pidätyksiä nostamatta syytteitä tai aloittamatta oikeudenkäyntiä. Tuomitsi satoja kuolemaan.
Israel: Jatkoi Gazan sotilaallista saartoa ja näin ollen Gazan 1,8 miljoonan asukkaan kollektiivista rankaisemista. Epäonnistui palestiinalaisten lailla YK:n vaatimien uskottavien tutkimusten toteuttamisessa Gazan vuoden 2014 konfliktin aikana tapahtuneista sotarikoksista.
Saudi-Arabia: Iski julmasti hallinnon arvostelijoita ja uudistusten puolestapuhujia vastaan. Syyllistyi sotarikoksiin johtaessaan ilmaiskuja Jemenissä sekä esti yritykset aloittaa YK-johtoinen selvitys sodan osapuolten teoista.
Syyria: Tappoi tuhansia siviilejä suorilla sekä umpimähkäisillä iskuilla käyttäen muun muassa tynnyripommeja sekä kidutuskeinoilla vankiloissa. Asetti siviilien asuttamia alueita pitkiin saartoihin ja esti kansainvälisen avun pääsyin nääntyville siviileille.
Unkari: Sulki rajansa tuhansilta hädänalaisilta pakolaisilta sekä vaikeutti alueellisia yrityksiä etsiä yhteisiä ratkaisuja pakolaistilanteeseen.
Venäjä: Käytti ylimalkaisesti kansallista turvallisuutta ja ääriliikkeiden vastaista lainsäädäntöä sortotoimiin. Yritti hiljentää kansalaisyhteiskuntaa. Kiisti häpeämättömästi siviiliuhrit Syyriassa sekä esti YK:n turvallisuusneuvoston toimet Syyrian suhteen.
Yhdysvallat: Guantánamon pidätyskeskus jatkoi toimintaansa. Yhdysvallat ei ole saattanut vastuuseen niitä, jotka olivat vastuussa terrorismin vastaisen taistelun nimissä tapahtuneesta kidutuksesta ja tahdonvastaisista katoamisista.