Myanmarissa on vuoden 2011 jälkeen tehty useita lupaavia uudistuksia ja vapautettu poliittisia vankeja. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin torstaina julkaistavan raportin mukaan Myanmarissa on vuoden 2014 alusta lähtien ollut merkkejä sotilasvallan ajoilta perityvien lakien sekä uusien lakien käytöstä sortotoimiin.
Amnestyn New expression meets old repression -raportti kuvaa, miten Myanmarin viranomaiset ovat yrittäneet hiljentää hallinnon arvostelijoita viimeisten kahden vuoden aikana. Raporttia varten haastateltiin useita ihmisoikeuspuolustajia, aktivisteja, lakimiehiä, mielipidevankeja sekä heidän perheitään.
Hiljentämiseen käytetään ankaria lakeja sekä muita keinoja, joista osa on juontaa juurensa sotilasvallan aikaan ja osa on uusia. Toimittajia, ihmisoikeuspuolustajia, opiskelijoita sekä työ- ja maaoikeusaktivisteja on uhkailtu, häiritty ja vangittu vain, koska he ovat uskaltautuneet ilmaisemaan mielipiteensä rauhanomaisesti. Pidätykset ja sortaminen on jatkunut myös marraskuussa 2015 järjestettyjen vaalien jälkeen.
Amnestyn tietojen mukaan Myanmarissa on tällä hetkellä lähes sata mielipidevankia. Lisäksi sadat aktivistit odottavat pidätettyinä tuomioitaan.
”Mielipidevankien suuri määrä on Myanmarin häpeätahra. Se todistaa vääräksi viranomaisten väitteet, että Myanmarin ihmisoikeuskehitys olisi muuttanut suuntaa”, Amnesty Internationalin Kaakkois-Aasian johtaja Champa Patel sanoo.
Presidentti Thein Seinin noustua valtaan vuonna 2011 Myanmar aloitti taloudelliset, poliittiset ja sosiaaliset uudistukset. Muun muassa sananvapautta sekä kokoontumisvapautta koskevia rajoituksia helpotettiin hieman ja noin 1100 poliittista vankia vapautettiin. Kun ihmiset ovat alkaneet hyödyntää näitä helpotuksia, ovat viranomaiset koventaneet kuitenkin otettaan. Vuoden 2014 alusta lähtien satoja ihmisiä on pidätetty ja heitä vastaan on nostettu syytteitä poliittisista syistä.
Myanmarin uudella hallituksella on edessään vaikea tehtävä
Amnesty kehottaa raportissaan Aung San Suu Kyin johtamaa, Myanmarin vaalit voittanutta demokratialiitto NDL:ää vapauttamaan välittömästi kaikki mielipidevangit, kun hallitus aloittaa työnsä huhtikuussa.
“Tämä voisi olla alku Myanmarin ihmisoikeustilanteen parantamisessa, mutta Aung San Suu Kyilla ja NDL:llä on edessään valtava tehtävä. Heidän on varmistettava, etteivät heidän perimänsä sortolait kontrolloi heidän toimintaansa. Vaikka puolue otti ylivoimaisen voiton vaaleissa, Myanmarin ongelmallinen perustuslaki takaa armeijalle yhä merkittävän vallan”, Patel sanoo.
Myanmarin lakijärjestelmän porsaanreiät mahdollistavat pitkät tuomiot, joilla aktivistit pidetään poissa kaduilta. Esimerkiksi aktivisti Htin Kyaw tuomittiin peräti 13 vuodeksi ja 10 kuukaudeksi vankeuteen hallitusta arvostelevien lentolehtisten jakamisesta. Pitkän tuomion mahdollisti se, että hänet tuomittiin saman syytteen perusteella kaikissa niissä 11 kunnassa, joissa hän oli jakanut lehtisiä.
Viranomaiset ovat nostaneet myös syytteitä mielenosoituksiin osallistuneita ihmisiä vastaa tavalla, joka täyttää kollektiivisen rangaistuksen tuntomerkit. Myös poliittisia pidätyksiä sekä vangitsemisia on käytetty heikentämään toisinajattelijoiden yhteenliittymiä. Usein kohteena ovat liikkeiden johtohahmot.
NLD:n jäsenet ovat tehneet toivoa herättäviä lupauksia ihmisoikeustilanteen parantamisen puolesta. Vaikka NLD:llä on nyt edessään historiallinen mahdollisuus, sillä on edessään vaikea tehtävä. On epäselvää, kuinka suuriin muutoksiin NLD pystyy, sillä armeija hallitsee yhä useita keskeisiä instituutioita perustuslain turvin.