Yli 70 maata sekä kansainvälistä järjestöä kokoontuu 23.–24.11. Genevessä järjestettävään Afganistania koskevaan konferenssiin. Konferenssissa asetetaan kehitystavoitteet ja tukilupaukset Afganistanille vuosille 2021–2024. Suomen hallitus toimii tapahtuman järjestäjänä Afganistanin hallituksen ja YK:n ohella.
Afganistanissa on käyty rauhanneuvotteluita ja otettu varovaisia askelia ihmisoikeuksien parantamiseksi, mutta väkivaltaisuudet lisääntyvät edelleen tästä huolimatta. Maan heikko terveydenhuoltojärjestelmä ja väestössä leviävä korona lisäävät epävarmuutta. Siksi Amnesty vetoaa Geneven konferenssin alla hallituksiin, että ne sitoutuisivat tukemaan Afganistania, ettei ihmisoikeuksien ympärillä tapahtunut kehitys valuisi hukkaan.
”Kansainvälinen tuki ja rahoitus ovat olleet ratkaisevassa roolissa siinä, että viimeisen kahden vuosikymmenen aikana Afganistanissa on nähty kehitystä ihmisoikeuskysymyksissä. Geneven konferenssin on pidettävä kiinni ihmisoikeuksien edistämisestä, ettei edistysaskelissa palata taaksepäin”, sanoo Amnestyn Etelä-Aasian aluejohtaja Omar Waraich.
”Myös Afganistanin hallituksen on osoitettava sitoutuneensa suojelemaan ihmisoikeuksia, sananvapautta ja vähemmistöjä.”
Afganistanin konflikti on kestänyt vuosikymmeniä. Konfliktin seurauksena afganistanilaiset ovat joutuneet ihmisoikeusloukkausten kohteiksi. Sadat tuhannet ihmiset ovat kuolleet, haavoittuneet tai joutuneet jättämään kotinsa. Afganistan on maailman rauhattomin maa, jossa siviilit ovat suuressa vaarassa. Moni hakee turvaa muista maista. Afganistanin olosuhteiden takia Amnesty suosittelee, ettei maahan tule palauttaa ketään.
Ihmisoikeuksien edistäminen tulee turvata
Amnesty kehottaa konferenssin osanottajia sitoutumaan tärkeiden ihmisoikeuksien edistämiseen ja niiden kehityksen rahoittamiseen. Tärkeitä teemoja ovat tyttöjen ja naisten oikeudet, konfliktin uhrit sekä siviiliuhrit, sisäisen paon, ihmisoikeuspuolustajat sekä oikeusturvan vahvistamisen.
Tyttöjen ja naisten tilanne on kehittynyt Afganistanissa valtavasti Taliban-hallinnon ajasta. Silti naiset kohtaavat edelleen paljon väkivaltaa ja heidän vaikuttamismahdollisuutensa yhteiskunnassa ovat rajalliset. Unicefin mukaan 2,2 miljoonaa afgaanityttöä ei käy koulua.
Vuoden 2020 ensimmäisten yhdeksän kuukauden aikana United Nations Assistance Mission in Afghanistan (UNAMA) dokumentoi 5 939 siviiliuhria, joista 2 117 oli kuolleita ja 3 822 loukkaantuneita. Viime kuukausina Afganistanin hallituksen ja Taliban-joukkojen yhteenotot ovat rauhanneuvotteluiden taustalla kiihtyneet. Tämä on johtanut jälleen uusiin siviiliuhreihin. Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) tutkii parhaillaan sotarikoksia, joita uskotaan tapahtuneen maassa vuodesta 2003 alkaen.
Sisäiseen pakoon turvautuvien ihmisten määrä Afganistanissa on edelleen kasvussa. Tällä hetkellä sisäisessä paossa olevia ihmisiä on Afganistanissa noin neljä miljoonaa. Sisäisessä paossa olevat asuvat täysillä leireillä eikä heillä ole pääsyä puhtaaseen veteen, terveydenhuoltoon, sanitaatioon tai työhön. Koronavirus leviää leireillä, sillä mahdollisuutta turvaväleihin tai asianmukaiseen ja turvalliseen karanteeniin ei ole.
Ihmisoikeuspuolustajat kohtaavat Afganistanissa uhkailua, häirintää ja joutuvat hyökkäysten kohteeksi. Afganistanin hallituksen lupauksista huolimatta maassa ei ole käytänteitä, jotka suojelisivat ihmisoikeuspuolustajia.
Afganistanin oikeusjärjestelmän kehittämiseen on käytetty miljoonia. Silti oikeusjärjestelmä on heikko ja vastaa ihmisten tarpeisiin huonosti. Viivästykset, uhkailu ja korruptio ovat tavallisia. Lain täytäntöönpano on parhaimmillaankin hajanaista ja rikoksentekijät jäävät usein rankaisematta ja rikokset tutkimatta.
Amnesty vetoaa Geneven konferenssin osallistujiin, jotta he edistäisivät edellä mainittuja teemoja Afganistanissa ja sitoutuisivat rahoittamaan niiden saavuttamisen. Konferenssi on oikea hetki vahvistaa ihmisoikeuksien roolia ja niiden edistämistä Afganistanissa. Rauhanneuvottelijoille on tehtävä selväksi, että ihmisoikeuksista ei voida neuvotella.