Amnesty Internationalin tänään keskiviikkona 24. kesäkuuta julkaisema Policing the pandemic -raportti paljastaa, miten poliisit ympäri Eurooppaa ovat käyttäneet suhteetonta voimaa koronavirustoimissaan etnisiä ja muita vähemmistöjä kohtaan. Vähemmistöt kohtaavat muita enemmän esimerkiksi väkivaltaa, syrjiviä henkilöllisyystarkastuksia, pakkokaranteeneja ja sakkoja.
Raportti kokoaa todisteita poliisin toiminnasta koronan aikaan 12:ssa Euroopan maassa. Se tuo esiin Euroopassa rehottavan järjestelmällisen syrjinnän ja rasismin.
“Poliisiväkivalta ja rakenteellinen rasismi eivät ole uusia ilmiöitä, mutta koronapandemia ja rajoitusten toimeenpano ovat osoittaneet niiden laajuuden”, kertoo Marco Perolini, Amnestyn Länsi-Euroopan tutkija.
Valvonnan alla erityisesti köyhät kaupunginosat
Koronaviruksen leviämisen estämiseksi moni maa asetti tiukkoja ulkonaliikkumiskieltoja. Amnestyn tietojen mukaan poliisi on valvonut liikkumiskieltoja erityisen tehokkaasti köyhillä ja vähemmistöjen asuttamilla alueilla.
Esimerkiksi Seine-Saint-Denisin esikaupunkialueella liikkumiskiellon rikkomisesta määrättyjen sakkojen määrä oli kolminkertainen muuhun Ranskaan verrattuna. Sakkoja jaettiin suhteettoman paljon huolimatta siitä, että viranomaisten mukaan alueella noudatettiin liikkumiskieltoa yhtä hyvin kuin muissakin kaupunginosissa. Myös poliisin tekemien pysäytysten määrä oli kaksinkertainen muihin alueisiin verrattuna.
Nizzassa työläisten ja etnisten vähemmistöjen kaupunginosaan määrättiin pidempi ulkonaliikkumiskielto kuin kaupungin muihin osiin.
Bulgariassa yli 50 000 romania eristettiin karanteenien aikana muusta yhteiskunnasta. Seurauksena romanienemmistöiset naapurustot kärsivät vakavasta ruokapulasta ja alueiden asukkaiden mediaanitulot laskivat 61% maalis- ja toukokuun välisenä aikana.
Koronapandemian aikana myös asunnottomia ihmisiä on sakotettu eristäytymisen ja liikkumiskiellon rikkomisesta esimerkiksi Italiassa, Ranskassa, Espanjassa ja Iso-Britanniassa.
Etnistä profilointia ja pysäytyksiä
Koronakevään aikana poliisin epäsuhtaiset tarkastukset ja suhteeton voimankäyttö ovat näkyneet monen maan katukuvassa. Vähemmistöihin kohdistuu usein etnistä profilointia, josta poliisin tekemät pysäytykset ja henkilöllisyystarkastukset ovat yksi esimerkki.
Iso-Britanniassa Lontoon poliisi tilastoi 22 prosentin kasvun poliisin tekemissä stop and search -pysäytyksissä maalis-huhtikuun 2020 välisenä aikana. Mustien osuus pysäytetyistä nousi tuona aikana lähes kolmanneksella.
Lisäksi Amnesty analysoi 34 poliisin voimankäytöstä kuvattua videota ympäri Eurooppaa. Näistä kaikissa poliisi käyttää suhteetonta voimaa – usein tilanteissa joissa se ei ollut lainkaan tarpeellista.
Esimerkiksi Espanjassa kuvatulla videolla kaksi poliisia pysäyttää tummaihoisen nuoren miehen Bilbaon kaupungissa maaliskuussa 2020. Vaikka mies ei käyttäytynyt uhkaavasti, poliisit tönivät häntä väkivaltaisesti. Lopulta he löivät miestä ja tilanteeseen mukaan tullutta miehen äitiä pampulla.
Kevään tapahtumista koottu raportti paljastaa eurooppalaisten viranomaisten ennakkoluulot ja antaa huolestuttavia esimerkkejä vähemmistöjen kokemasta syrjinnästä.
“Viranomaisten täytyy olla tietoisia rakenteellisesta rasismista sekä koronapandemian aikaan näkyvistä poliisien ennakkoluuloista ja syrjinnästä. Euroopan on korkea aika kohdata täällä rehottava rasismi”, toteaa Amnestyn Itä-Euroopan tutkija Barbora Černušáková.
