Jopa 70 000 ihmistä on joutunut jättämään kotinsa taisteluiden alta Tripolissa. WHO:n mukaan kaupungissa on kuollut 454 ihmistä ja loukkaantunut yli 2000 ihmistä sen jälkeen, kun kansallisen armeijan (LNA) päällikkö Khalifa Haftar aloitti hyökkäykset huhtikuun alussa.
Amnestyn keräämät todisteet osoittavat, että aseellisten ryhmien taistelut ja lukuisat hyökkäykset saattavat täyttää sotarikosten kriteerit. Järjestö tutki 15.-17. huhtikuuta Abu Salimin naapurustossa tapahtuneita iskuja.
Aseelliset hyökkäykset ovat vahingoittaneet niin asuinrakennuksia, kouluja, moskeijoita kuin ambulansseja. Siviilien hätää lisäävät toistuvat sähkökatkokset.
Käytetyt aseet lailla kiellettyjä
Eräs silminnäkijä todisti, kun viisi rakettia osui asuinrakennukseen keskellä yötä 16. huhtikuuta. Iskussa kuoli neljä naista ja yksi mies. Pieni tyttö toimitettiin sairaalaan kriittisessä tilassa, mutta hän selvisi iskusta.
Toistaiseksi on epäselvää, mitkä aseelliset joukot olivat iskun takana. Amnestyn tietojen mukaan rakennuksessa ei ollut sotilaskohdetta, johon iskut olisivat tähdänneet.
“Kansainvälinen oikeus velvoittaa kaikki hyökkäysten osapuolet suojelemaan siviilejä ja tekemään selvän rajan siviilien ja taisteluihin osallistuvien välille hyökkäysten aikana. Umpimähkäiset hyökkäykset, jotka vaikuttavat siviiliväestöön ja -kohteisiin, saattavat täyttää sotarikosten kriteerit”, sanoo Amnestyn Suomen osaston oikeudellinen asiantuntija Kaisa Korhonen.
Sekä päällikkö Haftarin johtama kansallinen armeija LNA että Libyan kansainvälisesti tunnustettu hallitus GNA ovat mahdollisesti syyllistyneet umpimähkäisiin hyökkäyksiin asuinalueilla Libyan taisteluissa. Amnestyn tietojen mukaan molemmilla osapuolilla on käytössään kiellettyjä aseita, kuten raketinheittimiä.
“Tarpeetonta ja summittaista tuhoa aiheuttavien aseiden käyttö on kielletty kansainvälisessä humanitaarisessa oikeudessa. Amnestyn dokumentoimista iskuista näkee, etteivät taistelijat välittäneet siviilien suojelusta”, Korhonen toteaa.
Libyan tapahtumista on tehtävä riippumaton ja kansainvälinen tutkimus. Mahdollisiin sotarikoksiin syyllistyneet täytyy tuoda oikeuden eteen.
Tausta: Pakolaiset ja siirtolaiset vaarassa
Yli 800 000 ihmistä eli lähes 10 prosenttia väestöstä on Libyassa humanitaarisen avun tarpeessa (Migri). Puolet avuntarvitsijoista on siirtolaisia ja pakolaisia. Maassa on lähes 60 000 UNHCR:lle rekisteröitynyttä pakolaista ja turvapaikanhakijaa sekä yli 660 000 siirtolaista.
Pakolaiset ja siirtolaiset elävät vaarallisissa pidätyskeskuksissa, joissa heillä on jatkuva pula terveydenhuollosta, lääkkeistä, ruuasta, juomakelpoisesta vedestä ja suojasta. Järkyttävä esimerkki keskusten vaarallisuudesta nähtiin huhtikuussa 2019, kun Tripolin laitamilla sijaitsevaan pidätyskeskukseen tehtiin aseellinen hyökkäys.
Tilanne on kriittinen, koska reittiä ulos ei ole. Pakolaiset ja siirtolaiset ovat jumissa Libyassa vuonna 2017 tehdyn siirtolaissopimuksen vuoksi. Italian ja Libyan välisen sopimuksen nojalla Libya estää pakolaisia ja siirtolaisia matkustamasta Välimeren yli Eurooppaan.
Sopimuksen myötä Välimeren ylittämisestä on tehty vaarallista ja vaikeaa. Osa EU-maista on toimittanut Libyan rannikkovartiostolle veneitä ja kouluttanut vartiostoa merellä partiointiin.
Tuhansilla pakolaisilla ja siirtolaisilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin odottaa ulospääsyä pidätyskeskusten kammottavista oloista. Siksi moni lähtee yhä hengenvaaralliselle matkalle Välimeren yli.
