Toukokuussa 2020 Amnesty lähestyi sisäministeri Maria Ohisaloa kirjeellä, jossa pyydettiin oikaisua ministeriön hiljattain julkaisemaan Väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsaus 2020 -raporttiin.
Väkivaltaisella ekstremismillä tarkoitetaan sisäministeriön raportissa sitä, että ”väkivaltaa käytetään, sillä uhataan, siihen kannustetaan tai se oikeutetaan aatemaailmalla perustellen”. Määritelmästä huolimatta raporttiin on otettu mukaan liikkeitä, jotka ovat sanoutuneet irti väkivallasta ja edellyttävät väkivallattomuuden periaatteita kaikessa toiminnassaan.
Esimerkiksi väkivallattomaan kansalaistottelemattomuuteen sitoutuneet ilmasto-oikeudenmukaisuutta vaativat Ende Gelände- ja Elokapina -liikkeet on listattu katsauksessa, vaikka ne eivät täytä yhtäkään raportissa esitettyä ekstremististä liikehdintää koskevaa kriteeriä.
Raportti ei tee selkeää eroa väkivaltaisen toiminnan ja väkivallattoman suoran toiminnan tai kansalaistottelemattomuuden välillä. Vaikuttaa siltä, että raportissa ei eroteta mielipiteen ilmaisua ja rauhanomaista kokoontumista rikolliseksi epäiltävästä toiminnasta.
Myös ministeriön johto irtisanoutui raportista valtiosihteeri Olli-Poika Parviaisen suulla Twitterissä 18. huhtikuuta 2020. Tämä asettaa katsauksen uskottavuuden yhä vahvemmin kyseenalaiseksi. Tällaisenaan tilannekatsaus on omiaan kasvattamaan vastakkainasetteluja, ei edistämään dialogia kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja viranomaisten välillä.
Väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsauksessa esiintyvät epäjohdonmukaisuudet vaarantavat rauhanomaisten kansalaisliikkeiden toiminnan. Raportti on leimaava ja saattaa vahingoittaa väkivallattomiin periaatteisiin nojaavia kansalaisliikkeitä. Vaadimme, että kaikki sellaiset liikkeet poistetaan raportista, ellei ministeriö osoita niiden käyttäneen väkivaltaa, uhanneen sillä, kannustaneen siihen tai oikeuttaneen sitä ideologiallaan.
Koko olemassaolonsa ajan Amnesty on puolustanut ihmisten oikeutta osoittaa rauhanomaisesti mieltään, yhdistyä tärkeinä pitämiensä tavoitteiden taakse, ilmaista tyytymättömyyttään ja vaatia muutosta. Erityisen tärkeää perusvapauksien puolustaminen on nyt, kun kriittisiä ääniä hiljennetään ja kansalaisyhteiskunnan tilaa kavennetaan eri puolilla maailmaa esimerkiksi mustamaalauskampanjoilla ja terrorismilakeja väärinkäyttämällä.
Suomessa kansalaisyhteiskunnan liikkumatila ja vapaus poliittiseen toimintaan on ollut korkealla tasolla. Yhteinen velvollisuutemme on varmistaa, että näin on myös jatkossa.