Raportti kuvailee 65 kidutuksen uhrin kokemusten kautta ihmisoikeusloukkauksia ja epäinhimillisiä olosuhteita Syyrian tiedustelupalvelun pidätyskeskuksissa ja Saydnayan sotilasvankilassa Damaskoksen liepeillä. Suurin osa haastatelluista kertoi nähneensä muiden vangittujen kuolevan. Osaa pidettiin samassa sellissä ruumiiden kanssa.
”Syyrian hallituksen joukot ovat käyttäneet kidutusta arvostelijoidensa vaientamiseen jo vuosikymmeniä. Tänä päivänä se on osa järjestelmällistä ja laajalle levinnyttä hyökkäystä hallituksen arvostelusta epäiltyjä siviilejä vastaan. Teot täyttävät rikoksen ihmisyyttä vastaan tunnusmerkistön. Näistä hirveistä rikoksista vastuussa olevat on saatava oikeuden eteen”, Amnestyn Suomen osaston tiedottaja Aishi Zidan sanoo.
Amnesty vaatii, että kansainvälisen yhteisön ja etenkin Syyrian rauhanneuvotteluita johtavien Venäjän ja Yhdysvaltojen on nostettava nämä ihmisoikeusloukkaukset asialistan kärkeen Syyrian hallinnon ja aseellisten joukkojen välisissä keskusteluissa. Sodan osapuolia on painostettava, jotta kidutus ja epäinhimillinen kohtelu saataisiin loppumaan.
Amnesty vaatii myös, että kaikki mielipidevangit vapautetaan. Muut vangit on vapautettava tai heille on annettava oikeus oikeudenmukaiseen, kansainvälisen oikeuden kriteerit täyttävään oikeudenkäyntiin. Riippumattomille tarkkailijoille on taattava välittömästi rajoittamaton pääsy pidätyskeskuksiin.
Laskelmat 17 723 pidätettynä kuolleesta perustuvat tieteellistä analyysiä hyödyntävän Human Rights Data Analysis Groupin (HRDAG) tutkimukseen. Arvio on varovainen, sillä kymmenettuhannet ihmiset ovat joutuneet tahdonvastaisen katoamisen uhreiksi Syyriassa. Todennäköisesti kuolleiden määrä on korkeampi.
”He potkivat meitä nähdäkseen, kuka on elossa”
Suurin osa selvinneistä kuvaili Amnestylle, miten pahoinpitely alkoi jo pidätyksen yhteydessä ja kuljetusten aikana. Pidätetyt kertoivat, että pidätyskeskukseen saapumisen yhteydessä heille oli järjestetty ”tervetuliaisjuhlaksi” kutsuttu rituaali, jossa heidät hakattiin usein pampuilla tai sähkökaapeleilla. ”Tervetuliaisjuhlaa” seurasi usein ”turvatarkastus”, jonka aikana etenkin naiset joutuivat usein raiskatuksi tai muun seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi.
Pidätetyt joutuivat säälimättömän kidutuksen kohteeksi kuulusteluiden aikana. Kidutuksen tarkoitus oli yleensä painostaa heitä ”tunnustamaan”, antamaan tietoja tai rangaista. Pidätettyjä kidutettiin esimerkiksi ruoskimalla jalkapohjia, antamalla sähköiskuja, polttamalla heitä kuumalla vedellä tai tupakoilla, repimällä heidän kynsiään irti tai seksuaalisella väkivallalla.
Tiedusteluelinten pidätyskeskusten olosuhteet olivat epäinhimilliset. Sellit olivat niin täynnä, että pidätettyjen oli nukuttava vuoroissa. Ruokaa tai terveydenhuoltoa ei ollut tarjolla riittävästi. Pidätettyjen julma kohtelu ja epäinhimilliset olosuhteet täyttävät kansainvälisen oikeuden kieltämän epäinhimillisen kohtelun tunnusmerkistön.
Yksi haastatelluista kuvaili, miten hänen seitsemän sellikaveriaan oli tukehtunut, kun ilmanvaihto oli lakannut toimimasta Damaskoksessa sijainneessa sotilastiedustelun pidätyskeskuksessa.
”He potkivat meitä nähdäkseen, kuka on elossa ja kuka ei. He käskivät minua ja toista selviytyjää nousemaan. Silloin ymmärsin, että seitsemän ihmistä oli kuollut ja olin nukkunut seitsemän ruumiin vieressä. Sitten näin loput ruumiit käytävällä, niitä oli noin 25”, hän kuvaili.
Pidätetyt eivät saa tavallisesti pitää yhteyttä asianajajiinsa tai perheisiinsä eli he joutuvat tahdonvastaisen katoamisen uhreiksi.
Saydnayan sotilasvankilan olosuhteet erityisen julmat
Pidätetyt saattavat olla tiedusteluelinten hallussa kuukausista jopa vuosiin. Osa heistä viedään sotilasoikeudenkäynteihin, joissa he saavat joskus vain minuutteja kestävän täysin epäoikeudenmukaisen oikeuskäsittelyn. Sen jälkeen heidät siirretään Saydnayan sotilasvankilaan, jossa olosuhteet ovat erityisen julmat. Selviytyjien mukaan vankeja hakataan siellä säännöllisesti kuoliaaksi.
Vankeja pidetään Saydnayassa aluksi viikkojen ajan maanalaisissa selleissä, jotka ovat jäätävän kylmiä talvella. Myöhemmin heidät siirretään maanpinnan yläpuolella sijaitseviin selleihin, mutta kärsimys ei pääty siihen. Koska osalle vangeista ei annettu ruokaa, he söivät appelsiinin kuoria tai oliivinsiemeniä pysyäkseen hengissä.
”Kansainvälisen yhteisön on saatava tämä kammottava ja järjestelmällinen toiminta loppumaan. Venäjä on käyttänyt jo vuosien ajan veto-oikeuttaan YK:n turvallisuusneuvostossa suojellakseen liittolaistaan Syyrian hallintoa ja estääkseen yksittäisiä syyllisiä hallinnossa ja armeijassa joutumasta vastuuseen sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa”, Zidan sanoo.