Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) suuri jaosto päätti keskiviikkona, ettei Suomi syrjinyt sukupuoltaan korjannutta Heliä.
Vuonna 2009 sukupuolensa korjannut Heli ei ole saanut naisen henkilötunnusta, sillä hän ei ole muuttanut siviilisäätyään. Heli on ollut naimisissa naisen kanssa vuodesta 1996. Suomen nykyinen translaki edellyttää, että juridista sukupuoltaan vahvistavan on muutettava avioliittonsa rekisteröidyksi parisuhteeksi tai erottava.
Amnestyn mielestä Helin tulisi voida vahvistaa juridinen sukupuolensa ilman, että hänen siviilisäätyynsä tehdään muutoksia.
”Tällä hyvin valitettavalla ja epäoikeudenmukaisella päätöksellä EIT hyväksyy Suomen lait, jotka vahingoittavat transihmisiä ja vahvistavat vahingollisia sukupuolistereotypioita”, sanoo Amnestyn Euroopan ja Keski-Aasian apulaisohjelmajohtaja Jezerca Tigani.
”Nämä lait ovat suhteettomia ja syrjiviä. Ne pakottavat Helin valitsemaan sukupuolen juridisen vahvistamisen ja avioliiton välillä. Se, että hän voi valita vain toisen, loukkaa hänen oikeuksiaan.”
Suomen translain vaatimus muutoksista siviilisäätyyn on harvinainen Länsi-Euroopassa. Esimerkiksi Saksassa sukupuoltaan korjanneiden ei tarvitse erota puolisoistaan. Saksassa ei Suomen tavoin ole voimassa tasa-arvoista avioliittolakia.
”Nämä syrjivät lait, jotka estävät samaa sukupuolta olevien avioliitot, eivät saisi viedä Heliltä hänen oikeuttaan yksityisyyteen ja perhe-elämään”, Tigani sanoo.
Sukupuolen juridisella vahvistamisella tarkoitetaan henkilötodistuksen sukupuolimerkinnän muuttamista henkilön sukupuoli-identiteettiä vastaavaksi. Suomen hyväksymien kansainvälisten ihmisoikeussuositusten mukaan sukupuolen juridisen vahvistamisen prosessin on oltava nopea, avoin ja sujuva sekä kunnioitettava ihmisten yksityisyyttä ja ihmisarvoa.
Suomen translakia uudistavan työryhmän työ keskeytettiin kevään 2014 ajaksi, mutta sosiaali- ja terveysministeriö on luvannut käynnistää työryhmän uudelleen kesän jälkeen.