Raporttimme The ‘Battle of Marawi’: Death and destruction in the Philippines on ensimmäinen yksityiskohtainen ihmisoikeusanalyysi Marawin konfliktista. Se perustuu syyskuussa tehtyyn kenttätutkimukseen Mindanaon saarella. Raportti kertoo ISIS:in liittolaisten tekemistä julmuuksista, jotka kohdistuivat kristittyihin siviileihin. Niihin kuuluu ainakin laittomia teloituksia sekä laajamittaista panttivankien ottamista ja omaisuuden ryöstelyä.
Samaan aikaan Filippiinien asevoimat pidätti ja kohteli kaltoin pakenevia siviilejä sekä osallistui ryöstelyyn. Asevoimien pommittaessa taistelijoiden hallussaan pitämiä alueita, kokonaisia kaupunginosia pyyhkiytyi kartalta ja siviilejä kuoli. Asevoimien toimet on tutkittava kansainvälisen oikeuden valossa.
”ISIS:in liittolaisten verinen, kuukausia kestänyt piiritys oli todella raskas Marawin siviileille.”
”Marawin siviiliväestö on kärsinyt suunnattomasti tässä Filippiinien asevoimien operaatiossa, joka on yksi suurimmista vuosikymmeniin. Kun taistelut alkoivat toukokuussa, ihmiset pakenivat massoittain. Nyt tuhannet ovat palaamassa kaupunkiin, joka on paikoitellen täysin tuhoutunut. Siellä ISIS:in liittolaisten taistelijat teurastivat siviileitä ja molemmat osapuolet syyllistyivät väärinkäytöksiin”, sanoi Tirana Hassan, Amnesty Internationalin kriisityön johtaja.
”ISIS:in liittolaisten verinen, kuukausia kestänyt piiritys oli todella raskas Marawin siviileille. Erityisesti kristityt joutuivat brutaalien hyökkäysten, kuten kammottavien laittomien teloitusten kohteeksi.”
Siviilit terrorin kohteena
Haastattelimme 48 todistajaa ja taisteluista selvinnyttä henkilöä. Monet heistä kertoivat, miten ISIS:in liittolaiset kohdistivat julmuutensa säännönmukaisesti siviileihin tappamalla heitä Marawin kaupungissa.
ISIS:in liittolaiset kohdistivat julmuutensa säännönmukaisesti siviileihin tappamalla heitä Marawin kaupungissa.
Useat todistajat kuvasivat kymmentä erillistä tapausta, joissa taistelijat tappoivat kaikkiaan ainakin 25 siviiliä ampumalla heidät tai viiltämällä heidän kurkkunsa auki. Monet joutuivat veritekojen kohteiksi sen vuoksi, että olivat kristittyjä. Jotkut tapettiin heidän yrittäessään paeta turvaan. Siviilien murhaaminen on sotarikos.
Toukokuun 23. päivän aamuna nelikymppinen Adam oli Amai Pakpakin sairaalan parkkipaikalla, kun hän näki kolmen taistelijan kaappaavan sairaalan ambulanssin ja teloittavan kuljettajan:
”Näin heidän pysäyttävän ambulanssin. He pyysivät [kuljettajaa] sanomaan [islamin uskontunnustuksen] Shahadan. Koska kuljettaja ei osannut vastata, he ampuivat hänet. Sitten he tulivat minun luokseni ja käskivät minun lausua Shahadan. [Tein sen ja] jäin henkiin.
Todistajat kertoivat, kuinka taistelijat myös kaappasivat monia siviilejä ja ottivat heidät panttivangeiksi. Vangeilla teetettiin pakkotöitä ja heitä käytettiin ihmiskilpinä. Ainakin yksi panttivanki teloitettiin ja monia pahoinpideltiin.
Pakenevia siviilejä joutui asevoimien pahoinpitelemäksi
Joissakin tapauksissa Filippiinien asevoimien edustajat suhtautuivat taistelijoiden hallitsemilta alueilta pakeneviin siviileihin epäluuloisesti. Heidät pidätettiin, heitä kidutettiin ja pahoinpideltiin.
Joissakin tapauksissa Filippiinien asevoimien edustajat suhtautuivat taistelijoiden hallitsemilta alueilta pakeneviin siviileihin epäluuloisesti.
Haastattelimme kahdeksaa uhria, jotka olivat joutuneet Filippiinien asevoimien pahoinpitelemäksi. Seitsemän heistä oli kristittyjä rakennusmiehiä, jotka olivat jääneet loukkuun Marawin kaupunkiin.
Taistelijat ampuivat erästä noin 40-vuotiasta rakennusmiestä, kun hän yritti ensimmäistä kertaa paeta Marawin kaupungista.Toisen pakoyrityksen aikana hän ja muutama muu kohtasivat Filippiinien merivoimien sotilaita, jotka pidättivät heidät. Mies kertoi:
”Luulimme olevamme turvassa. Mutta sitten ylikersantti saapui paikalle. He sanoivat meidän olevan ISIS:n jäseniä… He hakkasivat meitä… Minua iskettiin nyrkillä ja potkittiin… Kaverini näytti henkilöllisyystodistuksensa, mutta sotilas sanoi hänen olevan ISIS:n sala-ampuja… Minua lyötiin [kiväärillä]… Kätemme ja jalkamme sidottiin sähköjohdolla. Itkin, mutta he eivät kuunnelleet… Sotilaat olivat todella vihaisia, koska 13 heidän miestään oli tapettu.”
Loukussa taisteluiden keskellä
Vaikka suuri enemmistö Marawin kaupungin siviileistä pakeni konfliktin ensimmäisen viikon aikana, sadat tai mahdollisesti jopa tuhannet jäivät loukkuun taisteluiden keskelle.
Iliganista kotoisin oleva aviopari, joka jäi Marawiin loukkuun yli viiden viikon ajaksi, kertoi:
”Ilmaiskujen ja tulituksen takia emme pystyneet nukkumaan… 38 päivän ajan joimme sadevettä… Yritin paeta, mutta pommit putoilivat talomme viereen… Kun vihdoin lähdimme, näimme ruumiiden mätänevän kadulla… Kun saavuimme sillalle… asevoimat pelasti meidät ja vei meidät poliisin luokse.”
Koska Marawin kaupunkiin pääsy oli rajoitettua, oli mahdotonta päätellä, rikkoiko Filippiinien asevoimat kansainvälisen humanitäärisen oikeuden velvoitteita käyttäessään tykistöä ja ilmaiskuja taistelussa. Lisää puolueetonta tutkimusta tarvitaan sen selvittämiseksi, olivatko infrastruktuurin tuhoaminen ja siviilihenkien menettäminen sotilaallisesti tarpeellisia ja oikeassa suhteessa taistelijoiden aiheuttamaan uhkaan nähden.
”Filippiinien viranomaisten on saatettava kidutukseen ja muihin väkivaltaisuuksiin syyllistyneet oikeuden eteen ja varmistettava, että uhrit saavat riittävän hyvityksen. Viranomaisten tulee myös käynnistää nopea, tehokas ja puolueeton tutkimus siitä, oliko siviilialueiden pommittaminen suhteellista kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaan”, sanoi Tirana Hassan.
Näyttää siltä, että Filippiinien viranomaiset ottavat turvallisuusjoukkojen jäsenten tekemät ryöstelyt vakavasti, sillä tutkimukset näistä teoista ovat alkaneet ja syytteitä on esitetty. Viranomaisten täytyy myös toteuttaa lupaukset korvauksista.