Joitakin onnistumisiakin mahtui mukaan: ensimmäinen kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma saatiin laadittua ja ihmisoikeusrakenteita kehitettyä. Yhdenvertaisuuslaki uudistettiin ja naisiin kohdistuvan ja perheväkivallan vastainen Istanbulin sopimus hyväksyttiin eduskunnassa, joitakin esimerkkejä mainitakseni. Hallitusohjelma antoi kuitenkin aihetta odottaa huomattavasti enemmän, ja siksi päättötodistuksen ihmisoikeuskeskiarvo jää varsin matalaksi.
Petetty lupaus lasten säilöönoton kieltämisestä
Hallitus lupasi ohjelmassaan yksiselitteisesti kieltää alaikäisten yksintulleiden turvapaikanhakijoiden säilöön ottamisen ja kehittää säilöönoton vaihtoehtoja. Sisäministeriön maahanmuutto-osaston keväällä 2012 valmistelemaa hyvää esitystä ei viety eteenpäin, vaan sitä muokattiin useaan otteeseen alkuperäistä huonommaksi.
Viimeisenä istuntopäivänään 14.3. eduskunta hyväksyi kehnon lain, jossa lakimuutoksen alkuperäinen tarkoitus kääntyi päälaelleen. Alle 15-vuotiaiden yksintulleiden lasten säilöönotto kyllä kiellettiin, mutta muutoksella on hyvin vähän käytännön merkitystä. Viranomaisten tilastojen mukaan ainakaan vuosina 2012-13 Metsälän säilöönottokeskuksessa ei ollut yhtään alle 15-vuotiasta lasta ilman huoltajaa.
Lupausta kierrettiin ala-arvoisella termikikkailulla.
Lain mukaan 15-17 -vuotiaita ilman huoltajaa olevia lapsia voidaan edelleen ottaa säilöön jopa kuudeksi päiväksi maasta poistamisen turvaamiseksi. Hallitusohjelman lupausta kierrettiin ala-arvoisella termikikkailulla: todettiin, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet lapset eivät ole turvapaikanhakijoita.
Lapsia he kuitenkin kaikesta huolimatta ovat ja nuoren ikänsä takia erittäin alttiita vapaudenriiston negatiivisille vaikutuksille. Säilöön otetut lapset eivät kehity ikätoveriensa tavoin. He ovat usein masentuneita ja tekevät ikätovereitaan enemmän itsemurhia. Huoltajan kanssa lapsen saa edelleen ottaa säilöön jopa vuodeksi – meillä Suomessa.
Ei vaihtoehtoja vaan entistäkin vankilamaisempi säilö
Säilöönoton vaihtoehtojen kehittäminen on edelleen pahasti kesken. Lisäksi nyt hyväksytyssä lakipaketissa säilöstä tehtiin entistä vankilamaisempi paikka, kun säilöönottoyksikön henkilökunnalle annettiin lisää valtuuksia. He ovat nyt oikeutettuja erilaisiin voimankäyttövälineisiin, kuten pamppuun ja kaasusumuttimeen. Mahdollisuuksia säilöön otettujen tekniseen valvontaan lisättiin ja henkilökunta sai mahdollisuuden tehdä henkilötarkastuksia ja rajoittaa säilöön otettujen vierailuja ja yhteydenpitoa ulkomaailmaan.
Miten tilannetta mahtaa korjata tuleva eduskunta? Eduskuntapuolueille vuonna 2015 tekemässämme kyselyssä kaikki puolueet Kristillisdemokraatteja ja Perussuomalaisia lukuun ottamatta haluaisivat kieltää lasten, lapsiperheiden ja haavoittuvassa asemassa olevien säilöönoton.
Hyvä niin, mutta kysymys kuuluu, miksi näin ajattelevat hallituspuolueet eivät toteuttaneet tavoitetta jo tällä kaudella.
Naisiin kohdistuva väkivalta jatkukoon – ei rahaa eikä sitoutumista
Vuoden 2011 vaalien alla Amnesty vaati tulevaa hallitusta sitoutumaan naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelman toimeenpanoon ja varaamaan työhön riittävästi rahaa. Hallitusohjelma sisälsi useita kirjauksia naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan vähentämisestä, mutta rahaa työhön ei luvattu – eikä juuri annettu. Ei, vaikka nykyisistä hallituspuolueista Kokoomusta lukuun ottamatta kaikki olivat vuonna 2011 toteuttamassamme puoluekyselyssä korvamerkityn rahoituksen kannalla.
Suomessa on jo vuosikymmenten ajan tehty paikoin hyvää työtä naisiin kohdistuvaa ja lähisuhdeväkivaltaa vastaan. Aidon poliittisen sitoutumisen, kestävän rahoituksen ja koordinaation puutteen takia työ jää yhä edelleen tehottomaksi. Tämä on käsittämätöntä, sillä naisiin kohdistuva väkivalta on kiistatta yksi Suomen laajimmista ja vakavimmista ihmisoikeusloukkauksista ja sen torjumiseen velvoittavat Suomen kansainväliset ihmisoikeussitoumukset, tuoreimpana eduskunnan juuri hyväksymä Istanbulin sopimus.
Velvoittavien sopimusten ja inhimillisen kärsimyksen vähentämisen lisäksi ennaltaehkäisy itse asiassa toisi myös säästöjä: naisiin kohdistuvan väkivallan kustannukset ovat nykyisellään todennäköisesti miljardiluokkaa joka vuosi.
Rahoitussekoilu uhkasi turvakoteja
Turvakotien rahoitus siirrettiin, sinänsä hyvien päämäärien saavuttamiseksi, kunnilta valtiolle tämän vuoden alussa. Valtion budjettiin ei kuitenkaan ollut varattu riittävää määrärahaa edes turvakotien ydintoimintojen kattamiseen ja todellinen katastrofi oli lähellä. Vajetta paikattiin lisäbudjetilla, mutta edelleenkään rahaa ei ole turvakotien määrän lisäämiseen.
Turvakotien tilanteen luulisi paranevan vaalien jälkeen, kun jok’ikinen hallituspuolue kannattaa väkivallan uhrien palveluiden kehittämistä lisäämällä turvakotipaikkoja ja perustamalla matalan kynnyksen palvelukeskuksia. Tätä mieltä ainakin nykyiset eduskuntapuolueet olivat kyselyssämme äskettäin.
Ovatko puheet vaalien alla tyhjää äänestäjien kosiskelua?
Myös Istanbulin sopimuksen toimeenpano-ohjelman ja rahoitussuunnitelman saaminen vaikuttaa lupaavalta, sillä sitä kannattavat nyt kaikki eduskuntapuolueet Perussuomalaisia lukuun ottamatta. Sopimuksen toimeenpanon ja työn tehokkuuden kannalta elintärkeän koordinaatioelimenkin haluavat kaikki paitsi Keskusta.
Tuleva vaalikausi on näytön paikka: haluavatko puolueet todella sitoutua Suomen laajimman ihmisoikeusongelman poistamiseen vai ovatko puheet vaalien alla tyhjää äänestäjien kosiskelua.
Transihmiset joutuvat edelleen valitsemaan ihmisoikeuksien välillä
Sukupuolen juridisen vahvistamisen ehtoja säätelevän translain uudistaminen tuli hallituksen agendalle hallitusohjelman ulkopuolelta, koska lain sisältämien vakavien ihmisoikeusongelmien korjaaminen ei olisi voinut odottaa vaalien yli. Sosiaali- ja terveysministeriössä todettiin ministeri Huovisen johdolla, etteivät lisääntymiskyvyttömyys- ja naimattomuusvaatimukset henkilötunnuksen sukupuolimerkinnän muuttamista haluaville olleet enää tätä päivää.
Stubb ei vienyt lakia eduskunnan käsittelyyn Kristillisdemokraattien kiivaan vastustuksen takia
Kansainvälinen ja myös kotimaassa toimivien järjestöjen kritiikki otettiin tosissaan ja vakavimmat ihmisoikeusloukkaukset poistava lakiesitys valmisteltiin ministeriössä. Transihmisten ei tulisi joutua luopumaan perustavanlaatuisista ihmisoikeuksistaan voidakseen vahvistaa juridisen sukupuolensa.
Jos turvapaikanhakijalasten säilöönoton kieltäminen torpattiin sisäministeriön (poliisi-)virkamiesten toimesta, translain uudistuksen heittämisestä romukoppaan vastasivat poliittiset päättäjät ihan itse. Lakimuutosta kannattava pääministeri Stubb ei vienyt lakia eduskunnan käsittelyyn Kristillisdemokraattien kiivaan vastustuksen takia.
Isot puheet maailmalla eivät kuulu omalla takapihalla
Suomi on tälläkin hallituskaudella ansiokkaasti ajanut ihmisoikeuksia kansainvälisillä kentillä. Naisten oikeuksista ja naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisesta työstä ja esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksista Suomi puhuu paljon vaikkapa YK:ssa – ja niin pitääkin.
Samaan aikaan Suomi kuitenkin hätyyttelee kärkipaikkaa EU:n perusoikeusviraston tutkimuksessa naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyydestä. Samaan aikaan sukupuolen juridista vahvistamista haluava transihminen joutuu käytännössä pakkosterilisoiduksi.
Äänestäjät ja tulevat kansanedustajat, on jo korkea aika saada tähän muutos.
Niina Laajapuro toimii Amnestyn Suomen osastossa ihmisoikeustyön johtajana.
Amnestyn blogissa ilmaistut näkemykset ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta järjestön virallista kantaa.