Opettajat Terhi Virtanen ja Pirjo Rantanen Pirkkalan yhteislukiosta törmäsivät Amnestyn Koulujen Kirjemaratonin mainokseen juuri sopivalla hetkellä. Pirkkalan kunnassa on laadittu osana uutta opetussuunnitelmaa koko kunnan koululaitoksen kattava globalisaatio- ja kansainvälisyyskasvatussuunnitelma.
”Oli selvää, että globalisaatiokasvatusta pitäisi tehdä lukiossamme entistä laajemmin, jos mahdollista.”
Amnestyn Koulujen Kirjemaraton on tapa tuoda ihmisoikeudet kouluun.
Amnestyn Koulujen Kirjemaraton on tapa tuoda ihmisoikeudet kouluun. Amnestylta saamiensa materiaalien avulla opettaja voi järjestää oppitunnin, jonka aikana oppilaat kuulevat ihmisoikeuksista ja lisäksi osallistuvat konkreettisesti niiden edistämiseen kirjoittamalla vetoomuskirjeitä. Tällä kertaa oppilaat saivat valita kirjoittavatko tekaistuin syytteiden perusteella tuomittujen azerbaidžanilaisnuorukaisten Bayram Mammadovin ja Giyas Ibrahimovin vai Malawissa albinisminsa vuoksi vainottujen puolesta.
”Kirjemaraton-oppitunnin järjestämiseen oli saatavilla erinomaiset materiaalit, minkä lisäksi oppituntia ennen oli mahdollisuus osallistua taustoittavaan webinaariin. Keskustelimme kirjemaratonista koko opettajakunnan kesken ja päätimme, että kirjeet tehtäisiin englanniksi ja englannin oppitunneilla, koska melkein kaikilla lukiolaisilla oli marraskuussa englantia. Näin pystyimme järjestämään maratonin koko lukiolle ja vieläpä saman päivän aikana.”
Oppitunti on mahdollista järjestää myös esimerkiksi osana äidinkielen, englannin, uskonnon, elämänkatsomustiedon, yhteiskuntaopin, filosofian, historian tai terveystiedon opetusta.
Uskomme, että moni heräsi nimenomaan ajattelemaan myös sitä, kuinka hyvin asiat itsellä ovat juuri tällä hetkellä.
”Oppitunneilla perehdyimme henkilöiden tarinoihin videoiden ja kuvien kautta. Materiaaleissa oli erilaisia vaihtoehtoja aiheiden käsittelyä varten sekä myös vinkkejä draamallisista harjoituksista. Niiden avulla pystyi työstämään aihetta kokonaisen aamu- tai iltapäivän ajan. Seuraavalla kerralla käyttäisimme projektiin hieman enemmän aikaa kuin yhden oppitunnin, koska nyt ainakin joidenkin ryhmien kohdalla tuli hieman kiire kirjeiden kirjoittamisen kanssa, eikä jälkipuintia ehditty tehdä.”
”Opiskelijat lähtivät mukaan innokkaasti. Tarinat olivat kiinnostavia ja todella ajatuksia herätteleviä. Uskomme, että moni heräsi nimenomaan ajattelemaan myös sitä, kuinka hyvin asiat itsellä ovat juuri tällä hetkellä. Tunnin lopuksi sai valita lähettääkö kirjeensä vai ei. Suurin osa opiskelijoista halusikin lähettää kirjeensä Amnestylle.”
Ulkoministeriön vierailu oppilaiden kanssa
”Suureksi yllätykseksemme saimme kutsun Amnestyn toimistolle ja ulkoministeriöön viemään viestiä Azerbaidžanin ihmisoikeustilanteesta. Vietimme aamupäivän tutustumalla Amnestyn toimintaan ja suunnittelemalla iltapäivän vierailua ulkoministeriöön. Ulkoministeriössä opettajista, oppilaista ja Amnestyn asiantuntijoista koostuvan delegaation ottivat vastaan ihmisoikeuspolitiikan yksiköstä suurlähettiläs Rauno Merisaari, Etelä-Kaukasian kiertävä suurlähettiläs Arja Makkonen sekä Etelä-Kaukasian maavastuuvirkamiestä sijaistava Aleksi Koskinen.”
”Keskustelimme ihmisoikeuksista ja Suomen vaikuttamismahdollisuuksista yksittäisenä maana sekä EU:n jäsenenä. Olimme vaikuttuneita isäntiemme asiantuntemuksesta ja käsityksemme siitä, että yksittäinenkin ihminen voi vaikuttaa asioihin, vahvistui. Vierailusta jäi koko meidän lukion delegaatiollemme todella hyvä fiilis, olimmehan oikeasti päässeet viemään hyvää asiaa eteenpäin.”
”Tässä vaiheessa vuotta emme vielä tiedä, onko Bayramin ja Giyasin tilanne kehittynyt positiivisempaan suuntaan. Esitimme kirjeissämme toiveen, että he saisivat riippumattoman oikeudenkäynnin ja että heidät vapautettaisiin. Toivottavasti näin käy ja kuulisimme heistä tai jopa parhaassa tapauksessa pääsisimme tapaamaan heitä Amnestyn kautta.”
”Kirjemaraton istuu erittäin hyvin uuteen opetussuunnitelmaan.”
”Ehdottomasti aiomme osallistua kirjemaratoniin ensi vuonnakin. Ihmisoikeuksia kun ei varmasti koskaan liikaa kouluissa opeteta ja toisaalta opiskelijat pääsevät tekemään jotakin konkreettista hyvän ja kansainvälisen asian puolesta. Kirjemaratonia voisi lisäksi laajentaa myös peruskouluihin täällä Pirkkalassa.”
”Kirjemaraton istuu erittäin hyvin uuteen opetussuunnitelmaan, sillä uudessa opsissa (2015) todetaan:
…lukio-opetus kannustaa pohtimaan suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälisen kehityksen mahdollisuuksia, vaihtoehtoja ja epäkohtia…Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajien, asiantuntijoiden ja yhteisöjen kanssa erilaisissa ympäristöissä. Se on monimuotoista ja sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, jossa se tapahtuu.”
Opiskelijan näkökulmasta kirjoittaminen oli antoisaa
Yksi Kirjemaratoniin osallistunut opiskelija oli Riku Majaniemi, joka kirjoitti Bayram Mammadoville ja Giyas Ibrahimoville.
”Toivon, että kaikki tuki, mitä olemme antaneet, auttaa heidän lähimmäisiään.”
”Toivon itse, että Bayram ja Giyas vapautetaan vankilasta, koska heidät on vangittu ilman oikeaa syytä, ja toivon, että kaikki tuki, mitä olemme antaneet, auttaa heidän lähimmäisiään. Uskon, että yksi ihminen ei voi muuttaa maailmaa, mutta tuhannet kirjeet voivat”, Majaniemi toteaa vaikuttamistyöstään.
Vierailu Amnestyn toimistolla toi myös paljon uutta tietoa ihmisoikeuksista ja miten niiden puolesta vaikuttaa.
”Kaiken tämän jälkeen sain mielenkiintoa hakea osallistujaksi ihmisioikeuksia käsittelevälle kesäleirille Osloon.”
16–25-vuotiaille ihmisoikeuksista kiinnostuneille nuorille tarkoitettu Nordic Youth Conference järjestetään tänä vuonna 24. –28.7. Norjassa, Oslon lähettyvillä. Tämän vuoden konferenssissa käsitellään ihmisoikeuspuolustajia. Pirkkalan yhteislukion oppilaista Riku Majaniemen lisäksi Fatima Nowrozi jatkavat ihmisoikeusaktivistinsa uraansa Oslossa.