Tällä hetkellä sukupuolen vahvistamisen ehtona on muun muassa naimattomuus, lisääntymiskyvyttömyys ja täysi-ikäisyys. Uusi avioliittolaki edistää tasa-arvoa yhteiskunnassa: tämän tasa-arvon on ulotuttava koskemaan myös sukupuolivähemmistöjä. Nykyinen translaki aiheuttaa perus- ja ihmisoikeusloukkauksia, jotka poistuvat, kun laki muutetaan ihmisoikeuslähtöiseksi.
Valtioneuvostolle esiteltiin 15.10 lakimuutosehdotus, jossa vain naimattomuusvaatimus esitetään poistettavaksi translaista. Tämän ehdon poistuminen on edistysaskel, mutta perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta täysin riittämätön.
Sukupuolen juridista vahvistamista koskevaa lainsäädäntöä on muutettu viime vuosina ympäri maailmaa. Itsemääräämisoikeuteen perustuvia lakeja on hyväksytty muun muassa Euroopan katolilaisissa maissa Irlannissa ja Maltalla. Pohjoismaista Tanska on jo uudistanut lakinsa itsemääräämisperustaiseksi. Norjassa vastaavanlainen lakimuutos astunee voimaan keväällä 2016.
Suomessa voimassa oleva translaki on karkean syrjivä. Tästä syystä nyt esitelty hallituksen esitys on pettymys. Ihmisoikeusjärjestöt odottivat, että translakiin esitettäisiin perinpohjaisia muutoksia tasa-arvoisen avioliittolainsäädännön valmistelun yhteydessä. Painetta translain muutokseen synnyttää myös uudistunut tasa-arvolaki, jossa syrjinnän kielto on laajennettu koskemaan sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisuun koskevaa syrjintää. Muutostarve on perusteltavissa muunkin lainsäädännön pohjalta. Myös kansainväliset ihmisoikeuselimet ovat kiinnittäneet huomiota Suomen translain syrjivyyteen. Suomi on saanut huomautuksia translain suhteen niin Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetulta kuin YK:n alaiselta naisten oikeuksien sopimusta valvovalta komitealtakin. YK:n kidutuksenvastainen erityisraportoija on vaatinut muun muassa vaatimusta lisääntymiskyvyttömyydestä poistettavaksi.
”Me allekirjoittaneet järjestöt emme tyydy lakiuudistukseen, joka edelleen syrjii transsukupuolisia. Jos lakia sorvataan nyt, niin se on tehtävä kunnolla, transihmisten ihmisoikeuksia kunnioittaen. Ja kun Suomi ajaa kansainvälisessä ihmisoikeuspolitiikassaan aktiivisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia niin eikö tämän pitäisi näkyä myös sisäpolitiikassa?” Amnestyn Suomen osaston asiantuntija Pia Puu Oksanen kysyy.
Nykylain mukaan sukupuolen juridinen vahvistaminen vaatii pitkät tutkimukset yliopistollisessa keskussairaalassa sekä lausunnon toisestakin yliopistollisesta keskussairaalasta. Lisääntymiskyvyttömyydestäkin vaaditaan lääketieteellinen lausunto. ”Juridinen ja lääketieteellinen korjausprosessi on erotettava toisistaan ja sukupuolen vahvistamisen kaikkien osien tulee hoitua sujuvasti ja läpinäkyvästi”, Trasek ry:n puheenjohtaja Antti Karanki vaatii.
Nykylaki edellyttää täysi-ikäisyyttä sukupuolen juridiselle vahvistamiselle. Käytännössä tämä luo tilanteita, joissa juridiikka laahaa todellisuudesta jäljessä. Näissä tilanteissa nuoret altistuvat syrjinnälle. Papereissa kummitteleva vanhentunut sukupuolimerkintä aiheuttaa ongelmia ja esimerkiksi vähentää halua hakea koulutukseen.
”Myös nuorten oikeus omaan sukupuoleensa on turvattava ja nuorten sukupuolen juridisen vahvistamisen tulee olla mahdollista”, Setan puheenjohtaja Panu Mäenpää kertoo.
Näistä syistä me, allekirjoittaneet järjestöt vaadimme sujuvaa ja läpinäkyvää, aidosti itsemääräämisoikeuteen perustuvaa lakia sukupuolen juridiselle vahvistamiselle.
Allekirjoittajat:
Amnesty International, Suomen osasto ry
Pia Puu Oksanen, sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntija
Dreamwear Club ry
Kristiina Piippola, puheenjohtaja
Ihmisoikeusliitto
Päivi Mattila, pääsihteeri
Sateenkaariperheet ry
Elina Laavi, puheenjohtaja
Seta ry
Panu Mäenpää, puheenjohtaja
Trasek ry
Antti Karanki, puheenjohtaja