YK:n ihmisoikeuskomitea sanoo, että hallitusten on kannettava vastuunsa ilmastokriisin aiheuttamista ihmisoikeusloukkauksista. Tämä vaikuttaa myös turvapaikkapolitiikkaan. Ilmastokriisin vuoksi pakenevia ihmisiä ei voi palauttaa alueelle, jossa heitä uhkaa ilmastonmuutoksen aiheuttama vakava haitta tai hengenvaara.
Komitea antoi ilmastokriisiä koskevan lausuntonsa Ioane Teitiota vs. Uusi-Seelanti -tapauksen päätöksessä.
Maakiistoja ja pulaa puhtaasta vedestä
Kiribatin saarelta kotoisin oleva Ioane Teitiota muutti perheineen Uuteen-Seelantiin puhtaan juomaveden puutteen ja maakiistojen vuoksi. Teitiota koki, että perheen kohtaamat vaikeudet olivat ilmastokriisin aiheuttamia.
Viisumin umpeutumisen jälkeen Teitiota haki Uudesta-Seelannista turvapaikkaa. Viranomaiset eivät myöntäneet Teitiotalle pakolaisasemaa vaan palauttivat hänet takaisin Kiribatiin syyskuussa 2015.
Teitiota katsoi, että viranomaisten päätös loukkasi kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaa yleissopimusta ja vei päätöksen YK:n ihmisoikeuskomitean käsiteltäväksi. Komitea antoi oman päätöksensä tapauksesta tammikuussa 2020.
Merkittävä ennakkopäätös
Komitea katsoi, ettei Teitiotan henki ole välittömässä vaarassa eikä palautus loukannut kansainvälistä oikeutta. Komitea kuitenkin totesi päätöksessään, että ihmisoikeusnormit kieltävät hallituksia palauttamasta ihmisiä alueille, joissa heitä uhkaa ilmastonkriisistä johtuva välitön vakava haitta tai hengenvaara.
“Vaikka päätös oli Teitiotalle henkilökohtainen pettymys, kyseessä on maailmanlaajuinen ennakkotapaus”, sanoo Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson.
Päätös antaa viitteitä siitä, että hallitukset loukkaavat kansainvälistä oikeutta, mikäli ihmiset pakotetaan palaamaan maihin, joissa ilmastokriisi aiheuttaa välittömän hengenvaaran.
“Viesti on varsin selvä: Tyynenmeren valtioiden ei tarvitse odottaa uppoamista vaan ihmisoikeusvelvoitteet on huomioitava välittömästi. Oikeutta elämään on suojeltava”, Johansson toteaa.
“Tyynenmeren saarten asukkaat ovat ensimmäisiä, jotka tuntevat ilmastokriisin seuraukset nahoissaan. Esimerkiksi Kiribatin ja Tuvalun saaret ovat vain metrin pari merenpintaa korkeammalla. Siellä asuvat ihmiset kohtaavat arjessaan jatkuvasti ilmastokriisin aiheuttamia haasteita, kuten puutetta puhtaasta juomavedestä, toimeentulosta ja asumiskelpoisesta maasta. Hallitusten on myönnettävä, että yhä lämpenevä planeettamme on valtava uhka Tyynenmeren asukkaille.”
Voit lukea YK:n ihmisoikeuskomitean päätöksen kokonaisuudessaan täältä.