Maanlaajuiset mielenosoitukset alkoivat Iranissa marraskuussa 2019, kun ihmiset marssivat kaduille vaatimaan muutosta maan poliittiseen järjestelmään. Turvallisuusjoukot vastasivat rauhanomaisiin mielenosoituksiin väkivallalla, mikä vaati satojen ihmisten hengen.
Amnesty Internationalin tuore raportti syventyy mielenosoituksissa surmansa saaneisiin lapsiin. ”They shot our children” – Killings of minors in Iran’s November 2019 protests -raportti paljastaa, että ainakin 23 lasta kuoli turvallisuusjoukkojen iskuissa.
Lapsista ainakin 22 kuoli ampumahaavoihin. Kuolleista 22 on 12-17-vuotiaita poikia, ja yksi tyttö, jonka oletetaan olevan 8-12-vuotias.
”Kuva Iranin turvallisuusjoukkojen toiminnasta on viime kuukausien aikana muuttunut yhä karmeammaksi. On musertavaa, että niin moni lapsi kuoli julman voimankäytön takia”, toteaa Philip Luther, Amnestyn Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan tutkimusjohtaja.
Amnesty International keräsi todisteita videoista, valokuvista, kuolintodistuksista sekä omaisten ja silminnäkijöiden lausunnoista. Kymmenessä tapauksessa kuolinsyy oli luodin osuminen päähän tai ylävartaloon. Tämä osoittaa, että turvallisuusjoukot ampuivat tappamistarkoituksessa.
”Suurin osa lasten kuolemista tapahtui kahden päivän aikana, heti mielenosoitusten alkamisen jälkeen. Näin lyhyt aikaväli osoittaa, että Iranin viranomaiset olivat valmiita tukahduttamaan kriittiset äänet hinnalla millä hyvällä”, kertoo Luther.
”Kuolemat täytyy selvittää itsenäisessä ja riippumattomassa tutkinnassa. Käskyjä antaneet ja toteuttaneet tulee tuoda oikeuteen”, Luther toteaa.
Virkavalta hiljentää uhrien omaiset
Mielenosoituksissa kuolleiden omaiset ovat kohdanneet myös häirintää. Maan viranomaiset ovat muun muassa pakottaneet omaisia allekirjoittamaan sopimuksia, joissa he lupaavat olla puhumatta kuolemista. Lisäksi omaisia on kielletty puhumasta medialle, ja hautajaisjärjestelyjä säännellään. Monissa tapauksissa turvallisuusviranomaiset ovat jopa osallistuneet hautajaisiin ja muistotilaisuuksiin varmistaakseen, etteivät omaiset riko sopimusten ehtoja.
Mahdollisuutta riippumattoman ruumiinavauksen järjestämiseen ei usein ole. Joissakin tapauksissa viranomaiset ovat pesseet ja valmistelleet ruumiit hautausta varten ilmoittamatta asiasta omaisille. Ruumiit on luovutettu käärinliinoihin käärittynä omaisille vain minuutteja ennen hautausta, ja silloinkin omaisia on estetty näkemästä väkivallan jälkiä.
Lisäksi viranomaiset ovat kieltäytyneet luovuttamasta uhrin omaisuutta, kuten puhelinta, tämän perheelle. Tämä herättää epäilyksiä siitä, että esimerkiksi puhelimissa voisi olla todisteita viranomaisten laittomasta toiminnasta.
”Aivan kuin perheenjäsenen menettäminen ei jo itsessään olisi tarpeeksi julmaa, omaisten täytyy lisäksi kestää häirintää, joka tähtää heidän hiljentämiseensä. Iranin viranomaisten toiminta täyttää kaikki salailun ja peittelyn tunnusmerkit”, toteaa Luther.
“Koska Iranin viranomaiset eivät suostu avaamaan itsenäistä ja riippumatonta tutkintaa mielenosoittajien kuolemista, on elintärkeää, että YK:n ihmisoikeusneuvosto valtuuttaa tutkimuksen marraskuun tapahtumiin liittyen”, Luther sanoo.
Lue raportti kokonaisuudessaan täältä.