Ensiksi kuitenkin haluan kerrata jäsenistömme valitseman johtokunnan roolin. Johtokunta kehittää ja seuraa Amnestyn Suomen osaston toimintaa sekä valmistelee strategian, toimintasuunnitelman sekä budjetin vuosikokouksen päätettäväksi. Lisäksi johtokunta osallistuu kansainvälisen liikkeen työhön mm. käymällä keskustelua ja antamalla lausuntoja. Amnestyn Suomen osaston operatiivista toimintaa hoitavat palkatut työntekijät Suomen osaston toimistolla.
Strategian seuranta
Suomen osaston strategian 2016-2020 päätavoitteet ovat seuraavat:
- Varmistamme pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeuksien toteutumisen erityisesti Euroopassa.
- Ehkäisemme naisiin kohdistuvaa väkivaltaa Suomessa.
- Tuemme ihmisoikeuspuolustajia ja toimimme tehokkaasti yksittäisten ihmisten puolesta eri puolilla maailmaa.
- Kasvatamme tukijamäärää ja lisäämme yhteistyökumppanuuksia sekä kehitämme ihmisoikeuskasvatusta, kampanjointia, aktivismia ja digitaalista osaamistamme. Näin kasvamme yhä vahvemmaksi ja vaikuttavammaksi ihmisoikeusliikkeeksi.
Vuonna 2016 suurin fokuksemme on ollut pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeuksissa. Tämä on näkynyt kampanjoinnissamme ja vaikutustyössämme. Kampanjointia ja vaikutustyötä olemme joutuneet tekemään yhteiskunnallisessa ilmapiirissä, joka on ollut lievästi sanottuna ikävä. Vihapuhe on saanut viime aikoina hyvin huolestuttavia, väkivaltaisia muotoja. On oltava raja, kuinka paljon suvaitsemattomuutta maassamme voidaan suvaita. Poliittisilla puolueilla ja tiedotusvälineillä on suuri vastuu yhteiskuntamme ilmapiirin kehityksestä. Poliitikkojen on oltava arvojohtajia eikä räyhääjien ja trollien seuraajia.
Pitkäjänteinen työmme naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan jatkuu. Puolen vuoden aikana toimistomme on tehnyt yhteistyötä mm. naisjärjestöjen ja aktivistien kanssa lukuisin eri tavoin. Naisiin kohdistuva väkivalta on pakolaisuuden ohella lähestymiskulmamme kuntavaaleihin 2017.
Ihmisoikeuspuolustajiin liittyvä globaali kampanjamme käynnistetään myöhemmin tällä strategiakaudella, arviolta vuoden 2017 jälkipuoliskolla. Ihmisoikeuspuolustajat ovat kuitenkin jo nyt olleet teemana monissa Amnestyn tapahtumissa. Myös monet paikallisryhmät ovat tehneet pitkäkestoista yksilötyötä.
Tukijamäärän kasvattaminen on yksi globaalisti keskeinen tavoite Amnestyssä, myös Suomen osastossa. Suomen osastossa nopein kasvun vaihe näyttää taittuneen jo vuonna 2012. Vaikka kuluva vuosi on mennyt tulojen osalta budjetoidulla tavalla, kasvun jatkaminen vaatii erilaisia toimia kuin aiempina vuosina.
Johtokuntatyö ensimmäisellä vuosipuoliskolla
Koska tällä toimikaudella emme laadi strategiaa (seuraava tehdään 2019) tai toimintasuunnitelmaa (seuraava tehdään 2017), päätimme toimikauden alussa poimia jäsendemokratian erityiseksi kehitysteemaksi. Olemme ottaneet kehittämiseen mukaan jäsendemokratiasta kiinnostuneita aktivisteja. Yhdessä jäsendemokratiatyöryhmän ja toimiston henkilöstön kanssa teimme syysseminaarin alla jäsendemokratiakyselyn.
Syyskokouksessa keskustelimme kehitettävistä asioista, ideoimme ja pisteytimme konkreettisia kehitysajatuksia. Yksi havainto oli, että johtokunnan tulisi tiedottaa omasta toiminnastaan paremmin. Tunsin piston sydämessäni ja näin muodostui tämän blogin otsikko. On tarve, että johtokunta raportoi tekemisensä nyt ja jatkossa. Sopiva aikaväli voisi olla puolivuosittain.
Tavoitteena on tuottaa ensi vuosikoukseen paperi, joka kuvaa jäsendemokratiakäytännöt Amnestyn Suomen osastossa. Ylöskirjattu teksti toimii nähdäkseni sekä käytäntöjä paaluttavana linjapaperina että keskustelun pohjana käytäntöjen jatkokehittämiselle. Tässä kirjattavassa tekstissä toivottavasti idealismi ja realismi löytävät oikean tasapainon. Realismia on esimerkiksi se, että suuri osa jäsenistämme ei ole kiinnostunut vaikuttamaan Amnestyn itsensä toimintaan, vaan haluavat ainoastaan tukea tekemäämme työtä.
Heinäkuussa Amnesty-osastojen puheenjohtajat ja toiminnanjohtajat kokoontuivat Barcelonassa Chairs’ Assembly / Directors’ Forumiin (CADF). Suurin keskustelun aihe oli Amnestyn kansainvälinen organisaatiouudistus. Amnestyn osastot hyväksyvät laajasti uudistuksen pääkohdat. Uudistuksen myötä joka toinen vuosi järjestettävä kansainvälinen edustajainkokous (International Council Meeting) muuttuu vuosittaiseksi globaaliksi kokoukseksi (Global Assembly). Jokainen osasto lähettää globaaliin kokoukseen kolme henkilöä, joista äänioikeutta käyttää tyypillisesti puheenjohtaja. Organisaatiouudistuksen suurin avoin kysymys on osastoille annettavat äänimäärät. Keskustelu äänimääristä jatkuu elokuulle 2017, jolloin seuraava edustajainkokous päättää uudesta hallintomallista.
Johtokunnan omat kokoukset kauden aikana ovat noudattaneet pitkälti johtokunnan itse laatimaa vuosikelloa.
Huhtikuussa johtokunta piti järjestäytymiskokouksen, jossa päätettiin mm. varapuheenjohtajat ja muu johtokunnan roolijako. Huhtikuun kokouksessa johtokunta päätti myös jäsendemokratian kehittämisen olevan erityinen painopiste tälle toimikaudelle.
Johtokunnan kesäkuun kokouksen erityisenä teemana oli varainhankinta ja henkilöstöasiat. Yleisesti kesäkuussa alkaa hahmottua, kuinka kuluvan vuoden varainhankinta etenee. Tämä tieto puolestaan ennakoi talouden kehityssuuntaa syksylle ja tuleville vuosille.
Elokuussa johtokunta kokoontui epävirallisemmin kesäkokouksessa Tampereen Viikinsaaressa. Kesäkokouksen formaatti kaipaa vielä pohdintaa – kesäkokous voisi olla laajempi kuin pelkkä nykyisten ja entisten johtokuntalaisten kokous.
Syyskuun kokouksessa palasimme Amnestyn talouteen, kun toimisto tuotti alustavia ennusteita vuodelle 2017 ja pidemmällekin. Muita käsiteltyjä aiheita olivat mm. jäsendemokratiakysely, syysseminaariohjelma ja kansainvälisen liikkeen laatima core standards: perusperiaatteet, kuinka Amnestyn osastojen tulisi toimia.
Talous
Kuluva vuosi on mennyt taloudellisesti koko lailla suunnitelmien mukaan. Uusien jäsenten määrä on ollut odotettua pienempi, mutta olemassa olevat tukijat ovat vastaavasti tukeneet Amnestyä budjetoitua enemmän. Varainhankinta kartoittaa myös uusia rahoituskanavia ja toimintatapoja.
Suomen Amnesty tukee kansainvälisen jäsenmaksun kautta ihmisoikeustyötä muissa maissa. On tärkeää tukea toimintaa siellä, missä ihmisoikeudet ovat räikeämmin uhattuna kuin Suomessa.
Vuoden 2015 edustajainkokouksen hyväksymän periaatteen mukaisesti Suomen osaston kansainväliselle liikkeelle maksama jäsenmaksu kasvaa selvästi. Näin globaali liike saa entistä tehokkaammin edistettyä Amnestylle tärkeitä asioita. Suomen osaston toimiston kannalta tämä merkitsee toiminnan fokusointia strategisesti tärkeimpiin tehtäviin.
Amnestyn tilintarkastettu tuloslaskelma ja tase esitetään jäsenistölle vuosikokouksessa.
Johtokuntatyö jälkimmäisellä vuosipuoliskolla
Toimikauden toinen vuosipuolisko alkoi lokakuussa. Tuolloin johtokunta piti ylimääräisen johtokunnan kokouksen, jossa käsittelimme talousasioita ja annoimme taloudellisia ohjeistuksia toimistolle. Ensi vuoden maaliskuulle jatkuvalla toimikaudella on odotettavissa seuraavaa.
Marraskuun kokoukseen kutsutaan mukaan rekrytointiryhmä. Käymme läpi, ketkä johtokunnan jäsenet ovat eroamassa ja millaista osaamista johtokuntaan tarvitaan. Johtokunta pyytää myös rekrytointiryhmää arvoimaan itse johtokunnan toimintaa. Käsiteltävinä asoina ovat myös jäsendemokratia ja core standards.
Joulukuun kokousessa on tarkoitus hyväksyä talousarvio vuodelle 2017. Myös vuosikokouksen asialista on hyväksyttävänä joulukuun kokouksessa, jotta se voidaan tiedottaa ajoissa jäsenistölle.
Tammikuussa on vuosikellon mukaan johtokunnan sisäinen virtuaalikokous. Varsinaisen toiminnanjohtajan paluu, ja viransijaisen arviointi ja kehityskeskustelu ovat myös tammikuun asioita.
Helmikuussa johtokunta hyväksyy tilinpäätöksen ja valmistautuu vuosikokoukseen.
Toimikauden viimeinen kokous pidetään juuri ennen vuosikokousta. Vuosikokouksen jälkeen eroavat jäsenet perehdyttävät uudet johtokunnan jäsenet. Ja näin uusi johtohtokunta aloittaa toimintansa.
Jukka Muhonen
Amnestyn Suomen osaston puheenjohtaja