Kyse on Kreikan Lesboksen turistisaarella olevasta Morian pakolaisleiristä. Kreikan saarille pystytetyt leirit ovat täynnä turvaa etsiviä ihmisiä. Naisia, lapsia, miehiä ja perheitä. Ihmisiä, jotka pakenevat kotimaansa konflikteja, henkilökohtaista vainoa tai muuta hätää.
Kreikka ei pysty majoittamaan heitä kaikkia. Ei ainakaan siten, että heille turvattaisiin edes jollain tavalla ihmisarvoinen elinpiiri, kun he odottavat turvapaikkaprosessinsa etenemistä tai edes käynnistymistä.
Suomen hallitus on viimein tehnyt päätöksen haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden auttamisesta Välimerellä. Suomi ottaa sisäisinä siirtoina 175 turvapaikanhakijaa. Tämä on odotettu ja toivottu uutinen.
Nyt on pidettävä huolta, että siirrot tapahtuvat nopealla aikataululla. Yksin tulleet lapset ja muut haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset on saatava parempiin oloihin niin pian kuin mahdollista.
On myös tärkeää, että lasten vastaanotto Suomessa sujuu onnistuneesti. Orpolapsilla ja muilla yksin tulleilla lapsilla on oikeus turvalliseen ympäristöön ja huolenpitoon.
Ahdinko ei ole ohi – pääsy terveydenhuoltoon on turvattava Kreikassa
Morian leirille saapuvien lasten toiveet paremmasta tulevaisuudesta väistyvät pian leirin karmeissa oloissa. Alun perin turvapaikanhakijoiden rekisteröimistä helpottamaan perustettu keskus on muuttunut pidemmän oleskelun paikaksi. Myös osa lapsista joutuu viettämään leirillä pitkiä aikoja ennen siirtoa mantereelle parempiin oloihin.
Terveydenhuollon palveluihin pääsy on ollut pitkään vaikeaa tai jopa mahdotonta. Tammikuussa 2020 viranomaiset alkoivat myöntää turvapaikanhakijoille väliaikaisia tunnuksia, joiden on tarkoitus helpottaa terveystarkastukseen ja lääkärin vastaanotolle pääsyä.
Kreikassa syntyneille siirtolaisten lapsille ei kuitenkaan ole myönnetty tunnuksia, eikä heillä siten ole oikeutta lääkäripalveluihin. Kansalaisjärjestöt tarjoavat leireillä terveyspalveluita, mutta ne toimivat kapasiteettinsa äärirajoilla, sillä apua tarvitsevia on tuhansia.
Allekirjoita vetoomus: Pääsy terveydenhuoltoon on turvattava!
Solidaarisuutta ei saa kriminalisoida
Talvella tilanne Kreikan rajoilla saattaa johtaa siihen, että ihmisiä kuolee kylmyyteen, kun he yrittävät päästä turvallisiin oloihin. Kreikan viranomaiset eivät edes yritä suojella näitä ihmisiä, vaan pyrkivät sulkemaan rajoja.
Kreikka myös vie oikeuteen humanitaarista apua turvapaikanhakijoille tarjoavia hyväntekijöitä ja vapaaehtoisia.
Tanskassa asuvaa Salam Aldeenia uhkaa karkotus Kreikasta, koska hän tarjosi Morian leirin pakolaisille humanitaarista apua. Sara Mardini ja Sean Binder voivat saada jopa 25 vuoden tuomion Kreikassa pakolaisveneiden havainnoinnista ja niissä olevien turvaa hakevien ihmisten auttamisesta.
Kreikka on väläytellyt jopa kelluvan muurin rakentamista Välimerelle, jolla se ”suojelisi” rajojaan eli toisin sanoen estäisi turvapaikanhakijoita ja siirtolaisia rantautumasta saarilleen. Tämä asettaisi turvaa hakevat ihmiset välittömään hengenvaaraan; suunnitelma osoittaa törkeää piittaamattomuutta ihmishengistä.
Suomi voi auttaa enemmän
Vaikka päätös 175 turvapaikanhakijan vastaanottamisesta on tervetullut, täytyy todeta, että Suomella riittäisi rahkeet useammankin hädänalaisen ihmisen auttamiseen. Yksi keino on korottaa pakolaiskiintiötä.
Pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan pakolaisten määrä on korkein koskaan. Uudelleensijoitusta tarvitsevien pakolaisten määrä vuonna 2020 on 1,4 miljoonaa henkeä.
Hallitus otti askeleen kohti oikeudenmukaisempaa turvapaikkapolitiikkaa. Jatkakaa samalla tiellä ja korottakaa pakolaiskiintiötä reilummin. Avataan sydämemme hätää kärsiville!
Teksti: Kaisa Korhonen. Kirjoittaja toimii Amnesty Internationalin Suomen osaston oikeudellisena asiantuntijana.
Amnestyn blogissa ilmaistut näkemykset ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta järjestön virallista kantaa.