”Vaikka epäonnistun usein, pyrin toimimaan mahdollisimman oikein aina seuraavassa, yksittäisessä tilanteessa”, valottaa Teemu Vaarakallio aktivisminsa ja elämänfilosofiansa perustaa. Hänen mukaansa itsensä voi kohdata illalla peilissä silmästä silmään, kun tietää tehneensä myös tänään parhaansa ja kohdanneensa kanssaihmiset kunnioituksella. ”Haluaisin rohkaista ihmisiä murehtimaan vähemmän lopputulosta ja keskittymään hetkeen, sillä lopputuloksen syntyminen on lopulta kuitenkin kaoottinen prosessi.”
Teemu on toiminut vuosia laaja-alaisesti ilmastoliikkeessä, niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Hän kuuluu muun muassa Elokapinan, Ilmastoveivin ja Hiilivapaa Suomi -yhteisön aktiiveihin ja myös kouluttaa muita toimijoita. Viimeisin mielenilmaus, johon hän osallistui, oli naistenpäivänä Helsingissä järjestetty kansainvälinen naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen marssi.
Mahdollisuus toimia on etuoikeus ja velvollisuus
Aktivismi on Teemulle kokopäiväistä ja -aikaista, eikä hänellä ole tarvetta erotella sitä muusta elämästään tai ottaa siitä erityisiä lepotaukoja. Vaikka haaveissa välillä vilahtaisikin elämä ilman monimutkaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä, hän on sitä mieltä, että kun maailman epäoikeudenmukaisuuteen on kerran herännyt, olisi vastuutonta sulkea silmänsä ja paeta. Toimiminen erilaisissa yhteisöissä, järjestöissä ja verkostoissa on tuonut hänen elämäänsä myös paljon sosiaalista hyvää: “Häkellyttävää, miten paljon hyviä ihmisiä ja ystäviä toiminnan kautta on saanut ja kohdannut.”
Kun maailman epäoikeudenmukaisuuteen on kerran herännyt, olisi vastuutonta sulkea silmänsä ja paeta.
“Ei mun tarina mikään pyhimystarina ole”, hän kuitenkin sanoo painokkaasti ja kertoo nuorempana kokemastaan heräämisestä siihen, että maailma oli omien etuoikeuksien suojassa vain näyttäytynyt oikeudenmukaiselta. Nuoren ihmisen elämässä jalkapallon pelaamisen ohella tärkeäksi nousi tuolloin vapaaehtoistyö paperittomien, väkivaltaa kokeneiden naisten parissa Meksikon rajalla. Se avasi silmät maailman epäoikeudenmukaisuudelle ja sille, miten haavoittuvassa asemassa monet ihmisryhmät elävät. Teemun perustavaa laatua oleva näkemys aktivismiin nykyisin onkin, että mahdollisuus valita toimiiko vai ei, on jo itsessään valtava etuoikeus. Monet sorretut ryhmät ovat pakotettuja puolustamaan omia ihmisoikeuksiaan joka päivä. Toisilla taas ei ole resursseja toimintaan. Siksi niille, joilla valinnan etuoikeus on, toiminta on Teemun mukaan myös velvollisuus.
Seisomme heidän rinnallaan
Myös aktivismia terminä Teemu on pohtinut. “A-sana on mulle tosi vaikea”, hän tunnustaa. Ihmisiä ei pitäisi jakaa ‘aktivisteihin’ ja ‘joihinkin muihin’, eikä kukaan saa asettaa itseään norsunluutorniin. Mieluummin hän puhuukin kansalaisrintamasta ja aktiivisesta kansalaisuudesta. Aktiivinen kansalaisuus on hänen mielestään yhteiskunnan kivijalka, sillä valta pitäisi olla mahdollisimman tiiviisti kansalaisten käsissä. Erityisesti nyt me elämme hänen mukaansa voimaannuttavaa aikaa, kun aktiiviset kansalaiset ovat ryhtyneet ratkomaan ilmastokriisiä, jota hän pitää esimerkkinä päättäjien kyvyttömyydestä käyttää valtaansa oikein – tai lainkaan.
Mieluummin Teemu puhuu kansalaisrintamasta ja aktiivisesta kansalaisuudesta.
Tällä hetkellä Teemu työskentelee Amnestyn Suomen osaston toimistolla ihmisoikeuspuolustajatyön harjoittelijana. Hän osallistuu Amnestyn vaikuttamistyöhön ja käy myös esimerkiksi kouluvierailuilla puhumassa kansalaisoikeuksista. Ihmisoikeuspuolustajien puolesta tehtävää työtä Teemu pitää tärkeänä, sillä se on konkreettista tukea heille, joilla itsellään ei välttämättä ole toimimiseen tarvittavia resursseja tai joiden oikeuksia on poljettu ja rajoitettu: “Seisomme heidän rinnallaan.” Kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien toteutumista Teemu pitää kaikkein tärkeimpänä perustana sille, että ihmisoikeuksien toteutumista voidaan ylipäätään maailmassa edistää. “Täytyy saada osoittaa mieltä, täytyy saada kokoontua. Trendi on valitettavasti se, että kansalaisten vapauksia kavennetaan, ja se on huolestuttavaa.”
Juuri nyt Teemu haluaa kutsua kaikki mukaan ilmastolakkoilemaan. Kansainvälisenä ilmastolakkopäivänä, perjantaina 13.3., nuoret kaikkialla maailmassa valtaavat kotikaupunkiensa keskustat ja vaativat ratkaisua ilmastokriisiin, elinkelpoista tulevaisuutta. Myös kaikki aikuiset on kutsuttu mukaan. “Ilmastolakko-tapahtumat ovat myös erinomainen paikka kohdata muita aktiivisia ihmisiä. Vetää mielenkiintoisia tyyppejä hihasta ja käydä keskusteluja. Yhteisestä tekemisestä saa voimia ja uskoa parempaan huomiseen”, Teemu kannustaa.
Lähde mukaan tukemaan ilmastolakkoilevia nuoria! Katso sinua lähinnä oleva ilmastolakko-tapahtuma täältä.