Kyyjärven asukkaat näyttivät mallia siitä, miten turvapaikanhakijat voidaan ottaa osaksi yhteisöä. Kyyjärveläiset ovat vapaaehtoisesti toimineet turvapaikanhakijoiden tukena esimerkiksi ystäväperhetoiminnan kautta ja paikalliset yritykset ovat tarjonneet heille työllistymismahdollisuuksia.
”Kyyjärven asukkaat ovat esimerkillään osoittaneet, miten pienetkin paikkakunnat ja tavalliset ihmiset voivat olla mukana ratkaisemassa historiallista pakolaiskriisiä. Kyyjärven tapauksessa erityisen hienoa oli, miten ihmiset olivat valmiita voittamaan pelkonsa ja toimimaan lopulta tilanteen ratkaisemiseksi”, Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Niina Laajapuro sanoo.
Päätös vastaanottokeskuksen avaamisesta meni vuosi sitten Kyyjärven kunnallisessa päätöksenteossa läpi täpärästi. Päätöstä ei jääty vatvomaan, vaan sen sijaan etsittiin ratkaisuja. Kunnan asukkaat kalustivat tyhjillään olevat asunnot ja keräsivät talvivaatteita turvapaikanhakijoille.
”Kun päätös oli tehty, ulkopuolisen olisi ollut vaikeaa enää erottaa keskuksen vastustajia ja puolustajia toisistaan. Hyväksyttiin, että demokratia on puhunut”, Kyyjärven kunnanjohtaja Eero Ylitalo kuvailee.
”Tämä on hieno tunnustus kuntalaisille työstä, jonka he ovat tehneet. Se oli valtava urakka, kun muutamassa viikossa asutimme 14 perhettä pieneen kuntaan. Henkinen asenne täällä oli hyvä, ei voivoteltu tai säälitty”, Ylitalo sanoo.
Kun Kyyjärven vastaanottokeskus päätettiin lakkauttaa, keräsivät paikalliset adressin sen säilyttämisen puolesta. Myös kunnan johto toimi aktiivisesti keskuksen säilyttämisen puolesta. Kampanjoinnin tuloksena keskuksesta tulee Saarijärven vastaanottokeskuksen sivupiste, jonne jää asumaan noin 40 ihmistä.
Kyyjärvi on myös yksi niistä kunnista, jotka kantavat globaalin vastuunsa osoittamalla turvapaikan saaneille kuntapaikkoja. Kunta sitoutui tänä vuonna tarjoamaan 20 kuntapaikkaa, mikä on noin 1400 asukkaan kunnalta merkittävä määrä. Kuntapaikkoja tarvitaan lisää, joten myös tässä asiassa Kyyjärvi näyttää esimerkkiä.
Amnestyn Suomen osasto on jakanut kynttiläpalkinnon vuodesta 2002 lähtien. Palkinto myönnetään sellaiselle suomalaiselle henkilölle tai yhteisölle, joka on toiminnallaan edistänyt ihmisoikeuksia ja valaissut tietä pimeässä. Aiempina vuosina palkinto on jaettu muun muassa Punaisen Ristin vapaaehtoisille ja PMMP-yhtyeelle.