Viimeistään #MeToo-kampanjan myötä on selvää, että seksuaalinen ahdistelu ja väkivalta on läsnä naisten ja tyttöjen arjessa myös Suomessa. Suomen lainsäädännössä suostumuksen puute ei ole raiskauksen määritelmän keskiössä. Tämän johdosta moni raiskaus, jossa uhri ei kyennyt vastustamaan tekijää, jää tunnistamatta ja rankaisematta.
Amnesty kysyi presidenttiehdokkailta, pitäisikö raiskauksen määritelmä ankkuroida suostumuksen puutteeseen rikoslaissa. Kaikki paitsi Laura Huhtasaari (ps) vastasivat kyllä.
Pekka Haavisto (vihr) nostaa esiin viimeaikaiset, lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset, joissa tuomio on annettu hyväksikäytöstä raiskauksen sijaan, sillä teon ei ole katsottu sisältäneen väkivaltaa tai uhkaa.
”Mielestäni tämä tulkinta on väärä. Väkivallan määrä ja tapahtuman luonne on lainsäädännössä liikaa esillä verrattuna uhrin itsemääräämisoikeuteen”, Pekka Haavisto perustelee.
Merja Kyllösen (vas) mielestä Suomen lainsäädäntöä pitää uudistaa Ruotsin suuntaan, missä raiskauksen tunnusmerkistön täyttyminen ei edellytä uhrin nimenomaista vastustusta. Kyllösen mukaan Ruotsissa lähdetään päinvastoin siitä, että uhri vastustaa sukupuoliyhteyttä, mikäli ei ole antanut siihen suostumusta.
Nils Torvalds (rkp) toteaa, että nykyinen raiskaukseen viittaava lainsäädäntö puhuu väkivallasta tai väkivallan uhasta.
”Selvä ’ei’ ei siis nykyään riitä. Tämä on väärin. Ratkaisu ei tietysti ole niin helppo että pelkkä lainmuutos hoitaisi asian, mutta se olisi askel oikeaan suuntaan”, Torvalds toteaa.
Laura Huhtasaaren mukaan seksuaalirikoksiin liittyy huomattavasti suurempia ongelmia kuin #MeToo-kampanja antaa ymmärtää.
”Kaikenlaiset seksuaalisen itsemääräämisen loukkaukset ovat tietysti tuomittavia, mutta niiden yhteiskunnallisen näkyvyyden täytyisi olla hieman vähemmän suhteetonta”, Huhtasaari toteaa. Hänen mielestään yleisesti ottaen Suomessa seksuaalirikoksista annettavat tuomiot ovat liian lieviä.
Presidenttiehdokkaat pitävät translakia vanhentuneena
Suomen nykyisen translain mukaan henkilötunnukseensa sukupuolimerkinnän muutosta hakevan henkilön on oltava lisääntymiskyvytön eli suostuttava sterilisaatioon, esitettävä lääketieteellinen selvitys siitä että kuuluu ”vastakkaiseen sukupuoleen” ja oltava täysi-ikäinen.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisun mukaan lisääntymiskyvyttömyysvaatimus sukupuolen juridisen vahvistamisen edellytyksenä on Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastainen. Ihmisoikeusasiantuntijoiden mukaan transihmisten itsemääräämisoikeutta vahvistaa lääketieteellisen ja juridisen prosessin erottaminen toisistaan sekä ehdottomasta ikärajasta luopuminen.
Presidenttiehdokkaista seitsemän kannatti translain muuttamista niin, että se kunnioittaa transihmisten itsemääräämisoikeutta ja turvaa heidän ihmisoikeuksiensa toteutumisen. Laura Huhtasaari ei vastannut kysymykseen.
Tuula Haataisen (sd) mukaan lainsäädännön vaatimukselle sukupuoltaan korjaavan henkilön lisääntymiskyvyttömyydestä ei ole mitään asiallista perustetta.
”Se on historiallinen jäänne, joka on ristiriidassa Suomen ihmisoikeussitoumusten kanssa ja tulee poistaa. Suomen tulee säätää sukupuolen itsemääräämisoikeuteen perustuva translaki”, perustelee Haatainen.
Valitsijayhdistyksen ehdokkaan Sauli Niinistön mukaan pakkosterilisaatio ei ole ihmisoikeuksien mukaista. Merja Kyllönen on samoilla linjoilla.
”Sterilisaatiovaatimuksen poistamisen lisäksi lakiin tulisi kirjata mahdollisuus jättää sukupuoli määrittelemättä, ja lain tulisi mahdollistaa juridisen sukupuolen vahvistaminen väestötietoihin omalla ilmoituksella, ilman nykyistä vaatimusta lääketieteellisestä selvityksestä”, toteaa Merja Kyllönen.
Nils Torvaldskatsoo, että Suomen tulee noudattaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöstä. Myös keskustan Matti Vanhanen ja valitsijayhdistyksen Paavo Väyrynen kannattavat translain muutosta.
Afganistanin turvallisuustilanne mietityttää ehdokkaita
Eniten erimielisyyttä ehdokkaiden välillä herättää kysymys turvaa hakeneiden ihmisten palautusten keskeyttämisestä Afganistaniin. Vuonna 2016 Afganistanissa oli enemmän siviiliuhreja kuin kertaakaan tilastohistorian aikana.
Haatainen, Haavisto, Kyllönen ja Torvalds ovat sitä mieltä, että Afganistanin turvallisuustilanne on niin epävakaa, että sinne ei tulisi tällä hetkellä palauttaa ketään.
”Kokonaisuutena arvioituna Afganistanin turvallisuustilanne on viime vuosina heikentynyt, minkä tulisi vaikuttaa turvapaikkapäätöksiä tehtäessä ja kielteisen päätöksen saaneiden hakijoiden palautuksissa”, Tuula Haatainen sanoo.
Sauli Niinistön mielestä Afganistanin kohdalla ei voida antaa kaavamaista kantaa, sillä olosuhteet maan eri osissa ovat erilaiset. Vaikka Niinistö jättää vastaamatta kysymykseen, hän muistuttaa ehdottomasta palautuskiellosta.
”Palautuskielto sisältyy lainsäädäntöömme ja sen mukaan ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Tätä on tietysti noudatettava”, Niinistö toteaa.
Matti Vanhanen ei kannata palautusten keskeyttämistä, vaan luottaa viranomaisten maa-arvioihin, ja muistuttaa, että ne on pidettävä ajantasaisina.
”Arviointi suojelun tarpeesta tulee tehdä turvapaikkakäsittelyn aikana. Ei ole kestävää tehdä päätöksiä, joita ei toimeenpanna. Siksi palautuskiellon sijasta pitää keskustella turvapaikkakriteerien muuttamisesta, jos muutoksia nykyiseen linjaan halutaan”, Vanhanen perustelee.
Paavo Väyrysen mukaan turvallisuustilanne on arvioitava alueittain ja yksilöllisesti, eikä hän kannata palautusten keskeyttämistä. Laura Huhtasaari puolestaan uskoo, että Afganistanista löytyy turvallisia alueita, joihin voidaan palauttaa. Huhtasaaren mukaan turvallisuudesta ei voi täysin varmistua missään päin maailmaa.
Yllä mainittujen lisäksi Amnesty kysyi presidenttiehdokkaiden halukkuutta edistää vastuullista, vihapuheesta vapaata yhteiskunnallista keskustelua sekä tukea ihmisoikeuspuolustajien työtä.
Kaikki kysymykset ja vastaukset ovat luettavissa Amnestyn sivuilla: www.amnesty.fi/presidentinvaalit.