Etusivu Raportit Maailman johtajien otettava vastuu siviilien hädästä

Maailman johtajien otettava vastuu siviilien hädästä

Vuosi 2014 oli katastrofaalinen miljoonille konfliktien keskellä eläville ihmisille. Kansainvälinen yhteisön toiminta heidän suojelemisekseen on ollut häpeällisen tehotonta. Amnestyn tänään ilmestyvä vuosiraportti arvioi ihmisoikeuksien tilaa 160 maassa.

Viime vuotta leimasivat ei-valtiollisten aseellisten ryhmittymien iskut siviilejä vastaan. Aseelliset ryhmittymät syyllistyivät ihmisoikeusloukkauksiin ainakin 35 maassa, mikä on yli viidennes raportin maista.

Kansainvälisen yhteisön toiminta on ollut häpeällisen tehotonta.

”Vuosi 2014 oli katastrofaalinen miljoonille ihmisille, jotka joutuivat elämään konfliktien keskellä. Kansainvälisen yhteisön toiminta on ollut häpeällisen tehotonta. Maailman johtajat eivät voi teeskennellä, ettei siviilien suojeleminen ole heidän vastuullaan”, Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson sanoo.

”Kun Boko Haramin, Isisin ja al-Shabaabin kaltaisten ryhmien vaikutusvalta leviää rajojen yli, yhä useammat siviilit joutuvat väkivallan, vainon ja syrjinnän kohteeksi”, Johansson toteaa.

Poliittiset intressit eivät saa estää siviilien suojelua

YK:n turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenvaltioiden tulisi luopua veto-oikeudestaan tilanteissa, joissa on käynnissä kansanmurha tai vakava kansainvälisen oikeuden loukkaus. Turvallisuusneuvosto ei ole kyennyt päätöksiin esimerkiksi Syyrian, Irakin, Gazan, Israelin ja Ukrainan kriisien yhteydessä, koska poliittiset intressit ovat tulleet tielle.

Kaikkien valtioiden pitäisi myös liittyä viime joulukuussa voimaan astuneeseen asekauppasopimukseen ja että tiettyjen räjähteiden käyttö asuinalueilla kielletään. Maailman johtajien on myös puututtava terrorismilakien varjolla tehtäviin sananvapauden rajoituksiin sekä yhä pahenevaan pakolaiskriisiin.

Suomessa ongelmana turvapaikanhakijoiden säilöönotto

Suomen ihmisoikeusongelmat liittyvät vuosiraportin mukaan turvapaikanhakijoiden säilöönottoon, naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja syrjivään translakiin.

Suomi saa raportissa edellisvuosien tapaan moitteita turvapaikanhakijoiden kohtelusta. Suomessa otettiin vuonna 2013 säilöön noin 1 500 turvapaikanhakijaa ja muuta ulkomaalaista, joista suurin osa joutui olemaan poliisivankilassa säilötilojen riittämättömän kapasiteetin vuoksi.

Säilö ei ole soveltuva paikka lapsille ja lapsiperheille.

Metsälän säilöönottokeskuksessa pidettiin kymmentä Suomeen yksin tullutta lasta samoissa tiloissa aikuisten kanssa. Amnestyn poliisilta saamien tietojen mukaan neljää ilman huoltajaa saapunutta lasta pidettiin lainvastaisesti poliisivankilassa vuonna 2013.

Syyskuussa 2014 Joutsenon vastaanottokeskuksen yhteyteen, entiseen Konnunsuon vankilaan, avattiin uusi säilöönottokeskus erityisesti lapsiperheille.

”Lapsia ei saa sijoittaa putkaan, eikä säilö ole soveltuva paikka lapsille ja lapsiperheille. Hallituksen syksyllä antama esitys uudesta säilölaista ei sisällä Amnestyn toivomia muutoksia, ja lasten säilöönotto Suomessa uhkaa jatkua. On korkea aika, että asiaan saadaan muutos”, sanoo Frank Johansson.

Vuosiraportti on ladattavissa täältä (englanniksi).

Seuraa meitä: