Iranin turvallisuus-, tiedustelu-, ja vankilaviranomaiset sekä tuomarit ja syyttäjät ovat syyllistyneet järkyttävään määrään ihmisoikeusloukkauksia marraskuun 2019 mielenosoitusten jälkimainingeissa.
Amnesty International julkaisee tänään 2.9.2020 laajan Trampling humanity: Mass arrests, disappearances and torture since Iran’s 2019 November protests -raportin, joka käsittelee pidätettyjen mielenosoittajien kidutusta ja pahoinpitelyä sekä katoamisia Iranissa. Tutkimuksessa käy ilmi, että turvallisuusjoukot hajoittivat mielenosoituksia raakaa väkivaltaa käyttäen ja ampuivat mielenosoittajia tappaakseen. Ampumahaavoihin hoitoa hakeneita mielenosoittajia ja sivullisia haettiin pidätettäväksi sairaalasta. Väkivalta jatkui myöhemmin pidätyskeskuksissa, joissa kidutuksen ja pahoinpitelyn uhreiksi joutui niin miehiä, naisia kuin lapsiakin, joista nuorimmat ovat olleet vain 10-vuotiaita.
Laajaa ja äärimmäistä kidutusta
Kidutus on ollut rajua. Uhrien silmät on sidottu, heitä on potkittu, ruoskittu ja hakattu kepeillä, kumiletkuilla, veitsillä, pampuilla ja kaapeleilla. Kiduttajat käyttivät myös “kanakebabiksi” kutsumaansa metodia, jossa uhri laitetaan roikkumaan käsistä ja jaloista, mikä tuottaa äärimmäisen kovaa kipua ja painetta. Vangit on riisuttu alastomiksi ja heitä on suihkutettu kylmällä vedellä. Ihmisiä on altistettu äärimmäisille lämpötiloille sekä koville äänille ja valolle. Heiltä on vedetty sormien ja varpaiden kynsiä irti. Ihmisille on annettu sähköiskuja ja heitä on vesikidutettu. Pidätyskeskuksissa on myös valeteloitettu ihmisiä uskottelemalla heille, että heidät todella aiotaan tappaa.
Osa vangituista miehistä on kohdannut seksuaalista väkivaltaa. Heidät on väkisin riisuttu alastomiksi, he ovat joutuneet verbaalisen seksuaalisen häirinnän kohteeksi, heidän genitaaleilleen on suihkutettu pippurisumutetta ja kiveksiin on annettu sähköiskuja.
Kaikissa Amnestyn dokumentoimissa tapauksissa uhrit kertovat psykologisesta kidutuksesta, jolla on pyritty saamaan tunnustuksia. Uhreihin itseensä kohdistuvien loukkausten lisäksi heitä on uhkailtu perheenjäsenien pidätyksillä, kidutuksella, raiskauksilla tai tapoilla.
Heitä on pidetty eristyksessä vailla riittävää ruokaa ja juomaa joskus jopa viikkojen tai kuukausien ajan. Monien läheiset eivät ole tienneet perheenjäsenensä olinpaikkaa koko pidätyksen aikana ja ihmisiä on edelleen kadoksissa. Pidätetyt eivät ole saaneet hoitoa mielenosoituksissa saamiinsa tai kidutuksesta johtuviin vammoihinsa. Vangeilla ei ole ollut mahdollisuutta olla yhteydessä läheisiinsä, eivätkä he ole saaneet ottaa asianajajaa mukaan kuulusteluihin.
Epäreiluja oikeuskäsittelyitä
Kidutuksella on haluttu rangaista, pelotella ja nöyryyttää vankeja. Sitä on toistuvasti käytetty keinona saada pidätetyt “tunnustamaan” tai antamaan raskauttavia lausuntoja osallisuudesta opposition toimintaan tai yhteyksistä ulkomaisiin tiedotusvälineisiin tai muiden maiden hallituksiin.
Satoja mielenosoittajia on tuomittu vankeuteen tai ruoskittavaksi. Vankeusrangaistusten pituudet ovat vaihdelleet kuukaudesta kymmeneen vuoteen. Useita kuolemanrangaistuksia on langetettu suljettujen ovien takana tapahtuneissa oikeudenkäynneissä, joissa tuomarit ovat olleet puolueellisia. Usein oikeudenkäynnit ovat kestäneet alle tunnin ja ne ovat järjestelmällisesti rakentuneet kiduttamalla saatujen tunnustusten varaan.
Maanlaajuiset mielenosoitukset alkoivat Iranissa marraskuussa 2019, kun ihmiset marssivat kaduille vaatimaan muutosta maan poliittiseen järjestelmään. Viranomaisten vastaus rauhanomaisiin mielenosoituksiin oli heti väkivaltainen ja vaati satojen ihmisten hengen. Mielenosoituksissa on pidätetty noin 7000 ihmistä. Vangittujen joukossa on ollut mielenosoittajien lisäksi toimittajia ja ihmisoikeusaktivisteja.
Amnestyn tänään julkaisemaan raporttiin on haastateltu 60 ihmisoikeusloukkausten uhria tai uhrien läheistä. Lisäksi tutkimuksessa on analysoitu videomateriaalia, viranomaislausuntoja ja oikeuden dokumentteja.
Amnesty International vaatii YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenvaltioita ja YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimistoa puuttumaan tilanteeseen Iranissa, jossa ihmisoikeuksia on loukattu järjestelmällisesti. Maassa tulisi tehdä YK:n johtama tutkimus, jotta syylliset saataisiin vastuuseen ja ettei vastaavaa pääsisi enää tapahtumaan. Amnesty myös kehottaa kaikki YK:n jäsenvaltioita vaatimaan Iranin viranomaisia välittömästi ja ehdoitta vapauttamaan kaikki, jotka on vangittu heidän harjoitettuaan oikeuttaan mielipiteen ilmaisuun ja kokoontumiseen sekä mitätöimään epäreiluissa oikeudenistunnoissa annetut tuomiot.