Vuoden 2019 aikana maailmalla on todistettu valtavia mielenosoituksia aina Hongkongista Barcelonaan, Moskovaan, Beirutiin ja Santiagoon. Kaduille marssineet ihmiset ovat käyttäneet vapauttaan kokoontua yhteen ja ilmaisseet tyytymättömyytensä päättäjien toimiin.
Useita mielenosoituksia on varjostanut virkavallan voimakkaat reaktiot, jotka ovat loukanneet mielenosoittajien ihmisoikeuksia. Amnesty on kerännyt todisteita mielenosoituksissa tapahtuneista ihmisoikeusloukkauksista Boliviassa, Libanonissa, Chilessä, Espanjassa, Irakissa, Guineassa ja Hongkongissa.
Rauhanomaiseen mielenosoitukseen osallistuminen ei ole rikos – se on ihmisoikeus.
Mutta miksi ihmiset ovat lähteneet kaduille? Listasimme alle mielenilmausten taustoja:
Ilmasto ja ympäristö
Vuonna 2018 kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi ilmaston lämpenemistä käsittelevän raporttinsa. Raportin sanoma oli tiukka: valtiot eivät ole tehneet tarpeeksi estääkseen ilmaston lämpenemistä yli kahden asteen.
Samaan aikaan ilmaston lämpenemisen takaraja pitäisi asettaa enintään puoleentoista asteeseen, jotta ilmaston lämpenemisen seurausten pahimmilta skenaarioilta vältyttäisiin. Ilmaston lämpenemistä ja ympäristön pilaantumista vastustavat protestit levisivät ympäri maailmaa.
Brasiliassa alkuperäisyhteisöjen aktivistit ovat vaatineet Amazonin sademetsän suojelua.
Englannissa pidätettiin satoja väkivallattomaan kansalaistottelemattomuuteen turvautuneita Extinction Rebellionin aktivisteja (Suomessa Elokapina) ja liikettä kiellettiin järjestämästä mielenosoituksia.
Boliviassa kansa täytti kadut, kun hallitus ei nostanut tikkuakaan ristiin estääkseen maassa riehuneet maastopalot.
Tämä kaikki tapahtui lokakuussa 2019.
Maailmanlaajuisen ilmastolakkoliikkeen viimeisin voimannäytös nähtiin syyskuussa 2019, kun liki kahdeksan miljoonaa ihmistä osallistui viikon mittaiseen ilmastolakkoon 185 maassa. Suomessa lakkoiltiin yli kahdellakymmenellä paikkakunnalla. Suurimmassa tapahtumassa Helsingissä jopa 15 000 henkilöä osallistui mielenilmaukseen. Vielä vuosi sitten Greta Thunberg osoitti yksin mieltään Ruotsin valtiopäivärakennuksen edessä.
Poliittinen vapaus
Hongkongin mielenosoitukset ovat olleet yksi vuoden suurimmista ja näkyvimmistä protesteista. Huhtikuussa alkaneet mielenosoitukset syttyivät Hongkongin aluehallinnon lakialoitteesta, joka olisi mahdollistanut vankien tai syytteessä olevien luovutuksen Manner-Kiinaan. Tämä olisi pahimmissa uhkakuvissa mahdollistanut esimerkiksi demokratia-aktivistien, ihmisoikeuspuolustajien tai toimittajien uhkailun ja luovuttamisen Manner-Kiinaan.
Photo by NICOLAS ASFOURI / AFP) (Photo by NICOLAS ASFOURI/AFP via Getty Images
Lakiesitys torpattiin syyskuun alussa, mutta mielenosoitukset, joissa vaaditaan esimerkiksi laajempaa poliittista uudistusta ja viranomaisten voimankäytön selvittämistä, jatkuvat yleisprotestin muodossa.
Moskovassa läpi heinä- ja elokuun 2019 jatkuneet ja kymmeniätuhansia ihmisiä kaduille keränneet protestit saivat alkusysäyksensä, kun vaalilautakunta hylkäsi usean oppositioehdokkaan ehdokkuuden syyskuun kunnallisvaaleissa. Vaalilautakunnan mukaan he eivät olisi keränneet vaadittavaa määrää nimiä kannatuskortteihinsa, minkä ehdokkaat kiistivät.
Suurin mielenosoitus pidettiin heinäkuun lopulla, jolloin mielenosoittajat yrittivät kokoontua Moskovan pormestari Sergei Sobjaninin toimistolla. Heitä vastassa oli kuitenkin tuhansia poliiseja ja sisäministeriön erikoisjoukkojen sotilaita, jotka yrittivät hajottaa mielenosoituksen. Yli 1300 ihmistä pidätettiin. Lukuisat mielenosoittajat saivat vammoja poliisin liiallisesta voimankäytöstä. Ainakin viisi ihmistä on saanut yli kahden vuoden tuomiot osallistumisestaan mielenilmaukseen.
14. lokakuuta 2019 Espanjan korkein oikeus tuomitsi 12 Katalonian alueen poliittista johtajaa ja aktivistia 9-13 vuoden vankeustuomioihin kansankiihottamisesta. Samana päivänä alkoivat valtavat mielenosoitukset, jotka ovat täyttäneet Katalonian ja sen pääkaupunki Barcelonan.
Korruptio ja elinkustannusten nousu
Väitteet korruptoituneista hallinnoista ovat sytyttäneet kipinän massiivisille mielenosoitusten aalloille muun muassa Chilessä, Egyptissä ja Libanonissa.
Egyptin protestit saivat alkunsa videoista, joissa väitettiin armeijan syyllistyneen korruptioon. Lopulta tuhannet ihmiset osoittivat mieltään Egyptissä.
Libanonissa muun muassa julkisten varojen väärinkäyttö ja korruptio ajoivat sadattuhannet ihmiset kaduille vaatimaan hallituksen eroamista ja laajempaa poliittista muutosta. Libanonin pääministeri Saad Hariri erosi pian mielenosoitusten alkamisen jälkeen.
Chilessä opiskelijat aloittivat mielenosoitukset, kun hallitus ilmoitti joukkoliikenteen hintojen korotuksista Santiago de Chilessä. Sen jälkeen mieltä on osoitettu myös muita poliittisia päätöksiä vastaan, jotka ovat loukanneet taloudellisia, kulttuurisia ja sosiaalisia oikeuksia. Chilessä tuloerot ovat yhdet maailman suurimmista.
Ecuadorissa tuhannet ihmiset valtasivat kadut, kun hallitus päätti lopettaa polttoaineiden hintatuet osana kiisteltyä säästöpakettia. Useita ihmisiä kuoli ja toistatuhatta loukkaantui väkivaltaisiksi kärjistyneissä protesteissa. Hallitus lopulta luopui suunnitelmistaan.
Rauhanomaiset mielenosoitukset ovat ihmisoikeus
Ihmisillä on oikeus vaatia, puhua totuutta hallituksilleen ja osoittaa mieltään. Rauhanomainen mielenilmaus on ihmisoikeus, jota ei saa rajoittaa ja padota suhteettomalla väkivallalla tai pelolla. Mielenosoittaminen saattaa muuttaa maailmaa ja olosuhteita – ja valtaapitävien on hyväksyttävä se.
Siksi näitä oikeuksia ja kansalaisyhteiskuntaa tulee vaalia. Me pidämme silmämme auki.