Homojen, lesbojen, biseksuaalien, transihmisten ja intersukupuolisten oikeus sanan- ja kokoontumisen vapauteen on uhattuna useissa eri maissa. Pride-osallistujat saavat tappouhkauksia ja silmilleen kaasua. Heitä heitellään kananmunilla, kengillä ja kivillä. Amnestyn mukaan Moldovassa, Serbiassa, Slovakiassa, Ukrainassa, Venäjällä, Unkarissa, Kroatiassa, Bulgariassa, Kreikassa, Ranskassa ja Liettuassa on olemassa vakavan, Pride-kulkueeseen suunnatun väkivallan riski.
Viranomaiset käyttävät turvallisuusuhkaa syrjinnän perusteluna
Kaikki edellä luetellut maat ovat tunnustaneet mielipiteen- ja kokoontumisvapauden ihmisoikeudeksi. Samalla valtiot ovat sitoutuneet suojelemaan tätä oikeutta, ketään syrjimättä. Valtion positiivinen velvollisuus on muutamissa maissa ymmärretty väärin. Viranomaiset käyttävät turvallisuusuhkaa syrjinnän perusteluna: Pride-kulkue kielletään, koska osallistujien turvallisuutta ei voida taata. Kulkueelle ehdotetaan reittiä, joka on kaukana kaikesta.
On absurdia kieltää julkinen kokoontuminen – tai siirtää se piiloon – vetoamalla väkivallan uhkaan. Mietitäänpäs. Kaikki edellä mainitut valtiot pitävät oikeutta koulutukseen ihmisoikeutena. Kouluissa on, kuten hyvin tiedämme, häiriöitä oppitunneilla, kiusaamista ja väkivaltaa. Kukaan ei kuitenkaan ehdota, että tähän puututtaisiin kieltämällä väkivallan tai kiusaamisen uhreilta oikeus opetukseen. Kukaan ei ole ehdottanut, että uhkailun kohteeksi joutuneet koululaiset sijoitettaisiin erillisiin oppilaitoksiin kauas muusta asutuksesta.
Pride-kulkue on kohtaaminen julkisessa tilassa. Jos Pride kielletään tai siirretään ”korpeen” uhkailijat saavat mitä tahtovat. Kokoontumisoikeutta kunnioittava tapa vastata väkivallan uhkaan on järjestää Pride-osallistujille poliisin suojelu. Tämä tarkoittaa riskit huomioon ottavaa, mittasuhteiltaan asiallista poliisitoimintaa. Erilaiset viranomaistiedotteet ovat tärkeitä väkivallan vastaisia toimia.
Parhaassa tapauksessa väkivallan riski vähenee, kun yleisö tietää, että kulkueeseen osallistuu lapsia, vanhuksia, äitejä, isiä, tunnettuja ja tuntemattomia ihmisiä, poliitikkoja, suurlähetystöjen ja ihmisoikeusjärjestöjen delegaatioita, oman maan kansalaisia ja ”Pride-turisteja”.
Baltic Pride on hyvä esimerkki siitä, että dialoginen vaikuttamistyö muuttaa asenteita ja käytäntöjä. Vuonna 2006 Latvian pääkaupungin Riian viranomaiset kielsivät Baltic Pridea edeltävän Gay Priden. Korviketapahtumiin osallistuneiden ihmisten päälle heitettiin ulosteita. Baltic Pride järjestettiin vuonna 2012 jälleen Riiassa. Viime vuonna poliisin suojelutoimenpiteet olivat riittävät. Ihmisoikeusjuhla sai runsaasti positiivista mediahuomiota.
Tänä vuonna Baltic Pride järjestetään 27.7 Vilnassa, Liettuassa. Amnestyn delegaatioon osallistuu yli 50 aktivistia eri puolilta Eurooppaa. Amnesty tukee Baltic Priden taustaorganisaatioita myös media- ja vaikuttamistyössä. Liettuan EU-puheenjohtajuus antaa hyvän mahdollisuuden jatkaa syrjinnän vastaista työtä myös Baltic Priden jälkeen.
Takaisin Amnestyn tukijan esittämään kysymykseen. Hänen pöyristyksensä on aiheeton. Raha, jolla aktivistien osallistuminen Baltic Prideen maksetaan, on ihmisoikeusnäkökulmasta perusteltua.
Pia Puu Oksanen
Kirjoittaja on toimivapaalla Amnestyn Suomen osaston, sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntijan työstä. Kirjoitus on alunperin julkaistu Helsinki Pride -lehdessä vuonna 2013.