- Konkreettisia toimia naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi
Viime viikkoina on käyty paljon keskustelua naisiin kohdistuvasta häirinnästä ja väkivallasta. Vaikka keskustelu on pyörinyt turvapaikanhakijoiden ympärillä, naisiin kohdistuva väkivalta on vanha ongelma suomalaisessakin yhteiskunnassa.
Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastainen yleissopimus eli Istanbulin sopimus astui viime vuonna voimaan Suomessa. Sen toteuttaminen käytännössä vaatii kuitenkin Suomelta vielä paljon työtä. Esimerkiksi turvakotipaikkoja on tarpeeseen nähden aivan liian vähän. Suomessa tarvittaisiin myös ympärivuorokautinen auttava puhelin ja matalan kynnyksen palvelukeskuksia auttamaan väkivaltaa kokeneita.
Naisiin kohdistuva väkivalta aiheuttaa yli kahden miljardin euron kustannukset vuosittain eli se käy kalliiksi yhteiskunnallemme. Ennaltaehkäisevään työhön panostaminen olisi siis paitsi tärkeää ihmisoikeustyötä myös taloudellisesti järkevää toimintaa.
- Turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta on pidettävä kiinni
Vaikka turvapaikanhakijoita on poikkeuksellisen paljon, hakijoiden oikeusturvasta ei saa tinkiä. On varmistettava, ettei Suomi lähetä ketään maihin, joissa he voisivat joutua kidutetuksi, teloitetuksi tai muiden vakavien ihmisoikeusloukkausten kohteeksi.
Hallitus on suunnitellut rajaavansa turvapaikanhakijoiden oikeutta oikeusapuun. Jos esitys toteutuu, oikeusapua voisi saada ennen turvapaikkapäätöstä vain erityisen painavista syistä. Myös valitusaikaa aiotaan rajata vain 14 päivään. Näin ollen hakijan pitäisi kahdessa viikossa löytää pätevä avustaja, jolla puolestaan olisi hyvin lyhyt aika hakijan tapaukseen perehtymiseen.
Oikeusavun tarjoaminen on äärimmäisen tärkeää oikeudenmukaisen turvapaikkaprosessin toteuttamiseksi. Puutteellisesti hoidetut turvapaikkaprosessit voivat johtaa kalliisiin valituskierteisiin. Näin ollen oikeusavun rajaaminen ei välttämättä tuo säästöjä, joita sen ehkä toivottaisiin tuovan.
- Verkkovalvonta ei saa murentaa yksityisyydensuojaa
Kannattaa seurata, miten syksyllä alkanut siviili- ja sotilastiedustelulainsäädännön valmistelu etenee. Puolustusvoimille ja Supolle kaavaillaan laajoja valtuuksia, jotka mahdollistaisivat nykyistä kohdistamattomamman verkkovalvonnan. Suurimpana riskinä on, että suomalaisten yksityisyydensuojaa heikennetään tarpeettomasti, mikä voi myös kaventaa sananvapautta.
- Suomessa tehtävien budjettileikkausten seuraukset
Ihmisoikeussopimukset eivät estä budjettileikkauksia vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Säästökohteet on kuitenkin ensisijaisesti löydettävä muualta kuin ihmisoikeuksia toteuttavista palveluista ja toimenpiteistä. Säästöt eivät myöskään saa puuttua ihmisoikeuksien ydinalueeseen eivätkä kohdistua heikoimmassa asemassa oleviin.
Olisi tärkeää, että hallituksen suunnittelemien säästöjen ihmisoikeusvaikutukset selvitettäisiin kunnolla jo etukäteen. Euroopan neuvoston sosiaalista peruskirjaa valvova Euroopan sosiaalinen komitea on kritisoinut jo aiemmin Suomea perusturvan tason riittämättömyydestä. Nyt monet budjettileikkaukset kasautuvat juuri pienituloisille, jotka ovat muutenkin haavoittuvammassa asemassa.
- Translaki ihmisoikeuksia kunnioittavaksi
Nykyinen translaki loukkaa räikeästi transihmisten oikeuksia. Translain uudistaminen olisi helppo tapa parantaa ihmisoikeuksia Suomessa ja muun muassa lakivaliokunta on todennut lain kokonaistarkastelun olevan aiheellista. Nykyisellään henkilön, joka haluaa vahvistaa juridisen sukupuolensa, on todistettava olevansa lisääntymiskyvytön ja oltava täysi-ikäinen. Hänen on myös esitettävä pitkiin tutkimuksiin perustuva lääketieteellinen selvitys.
Edellisellä hallituskaudella sosiaali- ja terveysministeriö laati esityksen, joka olisi poistanut räikeimmät epäkohdat translaista. Viemällä tämän lakiesityksen eteenpäin hallitus voisi helposti parantaa transihmisten elämää Suomessa. Tavoitteena pitää kuitenkin olla itsemääräämisoikeuteen perustuva translaki.