Minkälainen ihmisoikeustilanne on Nigeriassa?
Tilanne on järkyttävä. Boko Haramin verinen hyökkäys Koillis-Nigeriassa ja armeijan kovakourainen vastaisku on tappanut tuhansia siviilejä ja pakottanut satoja tuhansia pakenemaan. Siviilit joutuvat pelkäämään sekä tulevansa siepatuksi ja murhatuksi Boko Haramin käsissä, että armeijan suorittamia mielivaltaisia pidätyksiä, kidutusta ja jopa teloituksia.
Ihmisoikeusloukkauksia ei tapahdu ainoastaan Koillis-Nigerian väkivaltaisuuksissa, vaan ongelmat ovat syvällä Nigerian oikeusjärjestelmässä.
Nigerian täpötäysissä vankiloissa viruu 55 000 ihmistä. Heistä 68 prosenttia on tuomittu rikoksesta. Tuomiota joutuu kuitenkin odottamaan jopa vuosia ja se saadaan usein epäoikeudenmukaisen oikeudenkäynnin päätteeksi. Oikeudenkäynneissä saatetaan käyttää kiduttamalla saatuja ”tunnustuksia” eikä syytetyllä ole välttämättä ollut mahdollisuutta tavata asianajajaansa. Kuolemantuomittujen osastolla yli tuhat ihmistä odottaa epätietoisena, milloin tuomio pannaan täytäntöön. Ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneet puolestaan harvoin joutuvat vastuuseen teoistaan.
Köyhyys ja epätasa-arvo ovat myös suuria ongelmia. Miljoonilla kodeistaan häädetyillä ihmisillä ei ole kattoa päänsä päällä tai puhdasta juomavettä.
Nigerjoen suistossa kokonaiset yhteisöt elävät häikäilemättömien öljy-yhtiöiden armoilla. Yhtiöt ovat saastuttaneet ympäristön, josta paikalliset saavat ravintonsa ja elantonsa eivätkä ne puhdista ympäristöä kunnolla, tai ollenkaan, vaikka öljyvuodot ovat johtuneet yhtiöiden huolimattomuudesta.
Eikö Boko Haram ole vastuussa suurimmasta osasta ongelmia Nigeriassa?
Aseistettu ryhmä Boko Haram on vastuussa paljosta väkivallasta ja kuolemasta, jotka ovat järkyttäneet suuria osia Nigeriaa.
Boko Haram aloitti väkivaltaisuudet 2009, kun ryhmän johtaja sai surmansa poliisin laittomassa teloituksessa. Siitä lähtien ryhmän pommituksissa ja yllätyshyökkäyksissä on vuosien 2013–2014 aikana kuollut ainakin 5400 siviiliä.
Boko Haramin nousun taustalla on kuitenkin laajempia yhteiskunnallisia ongelmia, kuten köyhyyttä. Ryhmän tiedetään rekrytoineen syrjäytyneitä nuoria miehiä, välillä jopa väkisin.
Tässäkin asiassa oikeusjärjestelmän kyvyttömyys saattaa ihmisoikeusloukkauksia tehneet vastuuseen teoistaan on vakava ongelma. Hallitus on epäonnistunut sekä pitämään omat joukkonsa kurissa, että saamaan kiinni Boko Haramin jäseniä ja kannattajia.
Entä Chibokin koululaiset? Mitä heille on tapahtunut?
Viime huhtikuussa Boko Haram sieppasi Chibokista 276 koulutyttöä. Lapsikaappaus oli osa iskujen sarjaa, jossa Boko Haram hyökkäsi maallisina pitämiinsä kouluihin ja laitoksiin.
Osa tytöistä onnistui pakenemaan sieppaajiltaan, mutta 219 on vielä kadoksissa.
Verkkoon ladatuissa videoissa Boko Haramin johtaja Abubakar Shekau väittää ryhmän pakottaneen koulutytöt naimisiin, mutta toistaiseksi kukaan ei ole pystynyt vahvistamaan, mitä heille on tapahtunut.
Ratkeaisivatko Nigerian ongelmat paremmalla lainsäädännöllä?
Lakien puute ei ole ongelma Nigeriassa. Itsenäistymisestään lähtien Nigeria on allekirjoittanut useita kansainvälisiä sopimuksia, joilla pyritään puolustamaan ihmisoikeuksia. Myös maan perustuslaki takaa kaikille ihmisille perusoikeudet.
Vaikka Nigeria ei ole vielä kriminalisoinut kidutusta, yksi isoimmista ongelmista on kuitenkin se, että jo olemassa olevia lakeja ei noudateta. Huolimatta perustuslaillisista oikeuksista pidätettyjä estetään tapaamasta asianajajaansa ja perhettään, poliisi ei syytä tai vapauta pidätettyjä määräaikaan mennessä, eikä hallitus ole onnistunut toimeenpanemaan öljy-yhtiöitä koskevia ympäristösäädöksiä.
Ovatko väkivaltaisuudet vaalien aikaan todennäköisiä?
Ilmapiiri Nigeriassa on hyvin jännitteinen, eivätkä väkivaltaisuudet vaalien alla ole poikkeuksellisia.
Poliittisten johtajien ja ehdokkaiden on vältettävä tulenarkaa retoriikkaa ja hallituksen sekä armeijan ja poliisin on tehtävä kaikkensa siviilien suojelemiseksi ennen ja jälkeen vaalien sekä niiden aikana.
Minkä pitää muuttua vaalien jälkeen?
Jotta Nigerian väkivallan kierre saadaan murrettua, uuden hallituksen on otettava ihmisoikeusloukkaukset tosissaan.
Hallituksen on käynnistettävä riippumaton ja perusteellinen tutkinta ihmisoikeusloukkauksista, joihin ovat syyllistyneet niin Boko Haramin jäsenet kuin armeijan sotilaat. Tekemällä suunnitelman poliisi- ja oikeuslaitoksen uudistamiseksi hallitus ottaisi tärkeitä askeleita oikeaan suuntaan.
Viranomaisten on myös lopetettava välittömästi pakkohäädöt, jotta kansalaisten ei tarvitse jatkuvasti pelätä menettävänsä kotinsa. Viranomaisten täytyy ryhtyä suojaamaan siviilejä väkivallasta kärsivillä alueilla.
Lisäksi kidutus on kitkettävä koko maasta kriminalisoimalla se. Kidutukseen syyllistyneet täytyy saada vastuuseen teoistaan. Hallituksen tulee myös poistaa kuolemanrangaistus kokonaan.
Nigerian ihmisoikeustilanteen parantaminen edellyttää poliittista tahtoa. Jotkut muutokset edellyttävät taloudellista panosta, toisiin riittää jo olemassa olevien lakien ja säädösten toimeenpaneminen.