Jo yli sata ihmistä on kuollut tänä vuonna poliisiväkivallan seurauksena olympialaisiin valmistautuvassa Rio de Janeiron kaupungissa. Suurin osa uhreista on mustia, nuoria miehiä köyhiltä asuinalueilta. Vaadimme, etteivät olympialaisten turvallisuusjärjestelyt eivät saa johtaa ihmisoikeusloukkauksiin.
“Kun olympialaiset myönnettiin Riolle vuonna 2009, viranomaiset lupasivat parantaa kaikkien kansalaistensa turvallisuutta. Lupauksista huolimatta sen jälkeen jo 2 500 ihmistä on kuollut poliisiväkivallan vuoksi Riossa”, Amnestyn Suomen osaston ihmisoikeustyön johtaja Pia Puu Oksanen sanoo.
Brasilia on vaarassa toistaa vuonna 2014 järjestettyjen jalkapallon MM-kisojen aikaan tehdyt virheet. Kisojen alla loukkaantui kymmeniä ja pidätettiin satoja ihmisiä mielivaltaisesti, kun poliisiviranomaiset yrittivät tukahduttaa mielenosoituksia. Pelkästään Rio de Janeiron osavaltiossa tehdyissä turvallisuusoperaatioissa kuoli ainakin 580 ihmistä. Poliisioperaatioissa kuolleiden määrä kasvoi vuonna 2014 jopa 40 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu jatkui seuraavana vuonna, kun 645 ihmistä kuoli poliisiväkivallan seurauksena.
”Brasilia ei näytä oppineen paljon viime vuosina tehdystä virheistä. Turvallisuusviranomaisten toimet tutkitaan liian harvoin, eivätkä he joudu vastuuseen teoistaan”, Oksanen sanoo.
Kisoja turvaamaan on määrätty kymmeniätuhansia sotilaita ja poliiseja
Brasilialaisviranomaiset ovat ilmoittaneet määränneensä noin 65 000 poliisia sekä 20 000 armeijan edustajaa turvaamaan olympialaisia. Kyseessä on Brasilian historian suurin sisäisen turvallisuuden operaatio. Köyhissä faveloissa tehtävien turvallisuusoperaatioiden johtoon on määrätty armeijan edustajia. Samankaltaiset järjestelyt ovat johtaneet aiemmin lukuisiin ihmisoikeusloukkauksiin, jotka ovat vielä tutkimatta.
Jalkapallon MM-kisojen alla huhtikuussa 2014 Rion kansainvälisen lentokentän lähellä sijaitsevalle Maréksi kutsutun 16 favelan alueelle määrättiin tuhansia sotilaita. Joukoilla ei ollut kunnollista koulutusta tai välineitä julkisen turvallisuuden takaamiseen. Joukkojen oli tarkoitus vahtia aluetta vain kisojen ajan, mutta he jäivät alueelle kesäkuuhun 2015 asti.
Yksi heidän uhreistaan oli 30-vuotias Victor Santiago Borges. Hän oli ajamassa helmikuussa 2015 ystäviensä kanssa kotiin varhain aamulla, kun aseistaneet joukot avasivat tulen kohti autoa ilman minkäänlaista varoitusta. Victor on nyt halvaantunut vyötäröstä alaspäin. Toinen hänen jaloistaan amputoitiin. Tapauksesta ei tehty koskaan kunnollista ja puolueetonta tutkintaa.
Brasilia säätää huolestuttavia lakeja kisojen alla
Olemme huolissamme myös kokoontumisvapaudesta kisojen alla. Brasilian nyt jo syrjään siirtynyt presidentti Dilma Rousseff allekirjoitti maaliskuussa 2016 terrorisminvastaisen lain, joka on sanamuodoiltaan niin suurpiirteinen, että sitä voidaan käyttää rauhanomaisia mielenosoittajia ja aktivisteja vastaan.
Brasilian hallitus antoi puolestaan 10. toukokuuta hyväksyntänsä ”olympialaille”, jonka nojalla sanan- ja kokoontumisvapautta voidaan rajoittaa monilla alueilla kisakaupungissa. Laki on ristiriidassa kansainvälisen oikeuden kanssa, eikä puutu mitenkään ylimitoitettuun tai tarpeettomaan voimankäyttöön turvallisuusjoukkojen taholta.
“Brasilian viranomaiset eivät ole onnistuneet noudattamaan lupaustaan siitä, että olympialaisten hengen mukaisesti kisakaupunki olisi turvallinen kaikille. Olympialaisiin on vielä kaksi kuukautta aikaa, joten Brasilialla on vielä aikaa muuttaa turvallisuusjärjestelyjä, jotka voivat johtaa ihmisoikeusloukkauksiin”, Oksanen sanoo.
Brasilian pitää kyetä takaamaan, että sen turvallisuusviranomaisten toiminta on kansainvälisen oikeuden hengen mukaista. Ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyvien vastuuseen saattamiseksi pitää luoda kunnolliset mekanismit.