Vuonna 2022 järjestettävien jalkapallon MM-kisojen rakennustöiden kiireisin vaihe on tulevien kahden vuoden aikana. Rakenteilla on ainakin kahdeksan stadionia, hotelleja, liikenneverkostoa ja paljon muuta kisoihin liittyvää infrastruktuuria.
Qatar on tehnyt työlainsäädäntöön muutoksia, joiden piti korjata työntekijöiden niin kutsutun sponsorijärjestelmän ongelmia. Amnestyn raportti osoittaa kuitenkin, että monet näistä uudistuksista ovat epäonnistuneet. Siirtotyöläisten riski joutua pakkotyöhön tai muiden ihmisoikeusloukkausten kohteeksi on yhä suuri.
”Uusi laki saattaa nimellisesti poistaa ’sponsori’-termin käytöstä, mutta käytännössä sama järjestelmä on yhä olemassa. On hyvä, että Qatar on myöntänyt, että sen lait ruokkivat ihmisoikeusloukkauksia, mutta uudistusten puutteellisuus jättää työntekijät yhä hyväksikäyttävien työnantajien armoille”, Amnestyn oikeudellinen asiantuntija Mikko Aarnio sanoo.
Keskeisimmät ongelmat ovat yhä olemassa. Työnantajat pystyvät yhä käytännössä estämään siirtotyöläisiä lähtemästä maasta tai vaihtamasta työpaikkaa. Uusi laki voi jopa pahentaa osan siirtotyöläisistä asemaa, sillä sen nojalla työnantajien on entistä helpompaa takavarikoida työntekijöiden passit.
”Fifa, sen sponsorit ja Qatarin kanssa bisnestä tekevät valtiot eivät voi väittää, että nämä uudistukset olisivat ratkaisseet siirtotyöläisten oikeuksien loukkaukset. Jos uudistukset pysähtyvät tähän, kisoihin osallistuvien urheilijoiden ja fanien käyttämiä stadioneita, hotelleja ja liikenneverkostoa rakentavat työntekijät ovat vakavassa vaarassa joutua ihmisoikeusloukkausten kohteeksi”, Aarnio sanoo.
Qatarin on tehtävä todellisia uudistuksia työlainsäädäntöönsä
YK:n kansainvälinen työjärjestö ILO linjaa maaliskuussa 2017, onko Qatar tehnyt riittävästi pakkotyön estämiseksi. Uusi laki korvaa pahamaineisen sponsorilain, jonka on tunnustettu laajalti lietsoneen siirtotyöläisiin kohdistuvia ihmisoikeusloukkauksia. Uudistetut työlait astuvat voimaan tiistaina 13. joulukuuta. Amnesty varoittaa, etteivät ne muuta merkittävästi epätasa-arvoista suhdetta työnantajien ja -tekijöiden välillä.
Työntekijät tarvitsevat yhä työnantajalta luvan, jos he haluavat vaihtaa työtä sopimusaikana, joka voi kestää jopa viisi vuotta. Ilman lupaa työpaikkaa vaihtavia työntekijöitä uhkaavat rikossyytteet. Siirtotyöläiset tarvitsevat yhä luvan maasta poistumiseen. Työnantaja voi pysäyttää yhä heidän lähtönsä maasta. Näissä tapauksissa valtiollinen komitea käsittelee työntekijän valituksen.
Aiemmin työnantaja ei saanut laillisesti takavarikoida työntekijän passia, mutta uudessa laissa on tämän mahdollistava porsaanreikä, jota on helppoa hyödyntää. Uusi laki ei muuta tuhansien ulkomaalaisten kotiapulaisten asemaa, joita Qatarin keskeisimmät työlait eivät suojaa.
Amnesty vaatii Qataria uudistamaan työlainsäädäntönsä perusteellisesti. Maastapoistumisluvista on luovuttava, passien takavarikointi on yksiselitteisesti kiellettävä sekä annettava työntekijöille oikeus vaihtaa työtä ilman työnantajan lupaa.
Fifa ei voi suhtautua välinpitämättömästi ihmisoikeusloukkauksiin
Jalkapalloliitto Fifan puheenjohtaja Gianni Infantino esitteli lokakuussa 2016 uuden strategian, jonka nojalla Fifa aikoo pyrkiä ihmisoikeusriskien vähentämiseen ”yhtä vakavasti kuin kaupallisten intressien edistämiseen”.
”Kun vuonna 2022 järjestettävien jalkapallon MM-kisojen valmistelut ovat puolivälissä, Qatarin viranomaiset eivät ole tehneet riittävästi korjatakseen kisatyömailla esiintyviä ihmisoikeusongelmia. Fifa ei enää yksinkertaisesti voi suhtautua näin välinpitämättömästi siirtotyöläisten ahdinkoon”, Aarnio sanoo.
Qatarista on tulossa tärkeä keskus kansainväliselle jalkapallolle, sillä monet Euroopan huippuseurat harjoittelevat ja pelaavat otteluita maassa. FC Barcelonan kaltaiset jättiläiset käyvät pelaamassa Qatarin pääkaupungissa Dohassa nykyään. Myös näiden jalkapallon suurseurojen on tehtävä qatarilaisille isännilleen selväksi, että ne haluavat pelata ihmisoikeuksia kunnioittavassa ympäristössä.