Amnestyssa käynnistetään parhaillaan isoa kansainvälistä globaalikampanjaa. ”Rohkeus” (engl. ”Brave”) on kampanja, jonka tavoitteena on parantaa ihmisoikeuspuolustajien mahdollisuuksia toimia. Kampanjaan kutsutaan mukaan aktiivisia ihmisiä, jotka haluavat tukea ihmisoikeuspuolustajien työtä ja toimia heidän rinnallaan. Rohkeus-kampanjan tavaoitteena on myös suojella vaarassa olevia ihmisoikeuspuolustajia.
Yksi kansainvälisen Rohkeus-kampanjan päähenkilöistä on suomalainen trans-aktivisti Sakris Kupila. Hänen kanssaan lähdemme yhteistyöhön kesän Pride-tapahtumien merkeissä. Laajemmin kampanjointi tulee Suomessa käynnistymään syksyllä.
Amnestyn Suomen osaston ihmisoikeuspuolustajatyön asiantuntija Anu Tuukkanen kertoo, että Rohkeus-kampanjan ytimessä on toimiminen epäoikeudenmukaisuutta vastaan. ”Rohkeus on sitä, että kun maailmassa tehdään epäoikeudenmukaisia asioita ihmisoikeuspuolustajia kohtaan, ihmisoikeusaktivistit eivät jää toimettomiksi, hiljaisiksi sivustakatsojiksi”, Anu kertoo ajatuksesta kansainvälisen kampanjan nimen takana. ”Toinen merkitys kampanjan nimelle aukeaa sen kautta, että ihmisoikeuspuolustajat ovat usein rohkeita ja vaarantavat kaikkensa, oman turvallisuutensa, jopa henkensä ja perheensä.”
”Rohkeus on sitä, ettei jää hiljaiseksi sivustakatsojaksi.”
Rohkeus-kampanjassa ollaan Amnestyn työn alkulähteillä: ihmiset ovat aina olleet Amnestyn työn keskiössä. Ihmisoikeusliikkeemme toiminta alkoi yksittäisten mielipidevankien puolustamisesta. ”Ja edelleen tavoitteena on saada aikaan konkreettisia muutoksia yksittäisten ihmisten elämässä”, Anu täsmentää. ”Nähdään oikeasti se, että ihmiset voivat vapautua, heitä lakataan syyttämästä älyttömistä asioista tai esimerkiksi kidutus lopetetaan.”
Työtä ihmisoikeuspuolustajien puolesta tekevät sekä Amnestyn asiantuntijat että aktivistien laaja kansainvälinen joukko. ”Se alkuperäinen ajatus on edelleen olemassa: vetoamme suoraan niihin ihmisiin, jotka halutessaan voivat lopettaa ihmisoikeusloukkaukset. Hallituksiin, päättäjiin, päämiehiin.” Kirjeitä ja viestejä kirjoittavat niin asiantuntijat kuin aktivistitkin. ”Meidän reitit on vaan erilaiset”, pohtii Anu. ”Asiantuntijana kirjoitan pöytäni äärestä viestin meidän ulkoministeriöömme tai meidän lähetystöömme jossakin maassa ja kerron, että tätä ihmisoikeuspuolustaja uhkaa tällainen, toimikaa hänen puolestaan. Yleensä se tarkoittaa sitä, että pyydän heitä toimimaan EU:n ihmisoikeuspuolustajia koskevien suuntaviivojen mukaisesti. Näihin suuntaviivoihin vedoten voi pyytää esimerkiksi lähetystöä toimimaan, vaikkapa vierailemaan ihmisoikeuspuolustajan luona.”
Henkilökohtaisesti vahvimmin Anuun on ollut hänen pitkän Amnesty-uransa aikana vaikuttanut kahden ihmisoikeuspuolustajan, suomalaisen Jyri Jaakkolan ja meksikolaisen Bety Cariñon murha Meksikossa vuonna 2010. ”Jyrin ja Betyn kuolemasta tuli tieto muilta paikalla olleilta vapaaehtoisilta koordinaattoreilta heti samana yönä.” Pian yhteyttä otti myös Jyrin perhe, ja alkoi edellen jatkuva yhteistyösuhde. Amnesty on kampanjoinut sinnikkäästi Jyrin äidin Eve Jaakkolan ja meksikolaisten juristien kanssa murhan selvittämiseksi ja syyllisten tuomiseksi oikeuden eteen. Kampanjointia rohkeiden, henkensä menettäneiden ihmisoikeuspuolustajien puolesta ovat omalla toiminnnallaan tukeneet myös tuhannet Amnesty-aktivistit eri puolilla maailmaa.
Mitä aktivistit sitten voivat tehdä ollakseen rohkeita? Mille ajatukselle me yhdessä tulemme rakentamaan Rohkeus-kampanjan? ”Kieltäydytään vaikenemasta”, sanoo Anu. ”Näytetään, että me emme unohda, että me emme lannistu.” Ihan ensimmäisenä voit osoittaa seisovasi Sakris Kupilan rinnalla vaatimassa itsemäärämisoikeutta transihmisille. Lisää kutsuja Rohkeus-kampanjan nimissä on luvassa syksyllä.